Nykyisin kiltteyttä aliarvostetaan

Piti ihan mieheltä kysyä, olenko kiltti. Hän sanoi, että kun olen saanut jonkin asian tai tekemisen mieleeni, olen kärsimätön, enkä kuuntele toisten mielipiteitä asiasta. Mutta mies sanoi, että olet sinä  kiltti, paitsi  joskus aamuäreänä. 

 

Perheelleni olen kyllä ollut aina kiltti, jopa liian kiltti ja lopulta uuvuttanut itseni pikkulapsiaikana.

Autan kyllä mielelläni ystäviä, jos ongelma on tärkeä. On parempi ratkoa sitä yhdessä. Mutta jos ongelma on aivan turha ja merkityksetön, sanon sen kauniisti, että ehkä voisit unohtaa asian, koska se ei ole mikään suuri ongelma.

Satuin lukemaan Hyvä terveys-lehdestä jutun kiltteydestä.  Lehden mukaan kiltteys ei ole kirosana. Kiltti ei ole yhtä kuin nössö. Kiltti luo hyvinvointia sekä itselleen että ympäristöön.

Kiltteydellä on nykyisin harmittavan huono maine. Sitä pidetään alistumisena muiden tahtoon. Niin paljon toisten auttamisena, että kiltin ihmisen minuus katoaa ja hän voi sairastua jopa uupumukseen. Kilttejä on helppo käyttää hyväksi. Kilteille nauretaan takana päin.

Kiltteys on alkanut merkitä passiivista mukautumista muiden tahtoon tai miellyttämistä siinä toivossa, että välttäisi konfliktin tai tulisi hylätyksi.

Aitoon myönteiseen kiltteyteen liittyy pyrkimys ajatella ja tehdä hyvää, halu auttaa muita ihmisiä ja valmius tehdä kompromisseja. Kiltti ihminen on yleensä empaattinen.  

On tietenkin ylikiltteyttä ja nöyristelevää asennetta. Kaikenkattava positiivisuus ei ole varmasti paras tapa käydä päin ongelmia ja selvitä vaikeista elämänkokemuksista.

Me olemme vain ihmisiä, meillä on puutteemme, eikä kukaan voi olla vain hyveellinen. Kiltteyden ei pidä olla taakka, joka kapeuttaa tunne-elämää. Ja myös kielteiset tunteet ovat oikeutettuja.

Myönteinen kiltteys on arvokasta sosiaalista pääomaa. Kilttejä pidetään hyvinä tyyppeinä, joiden kanssa muut mielellään ovat. Pyrkimys hyvään ja kiitollisuus aktivoivat meissä itsessämme hyvää oloa ja kohentaa mielialaa, ja tunnelman sovinnollinen ja tasapainoinen pohjavire luo psyykkistä hyvinvointia kaikille.

Lähteet: Hyvä terveys 6/21, kuvat omat

Kannattaisiko kohtuullistaa elämää?

 

Kohtuullistaminen ei tarkoita laiskottelua tai vastuun pakoilua, vaan sitä, että osaa päästää irti epärealistisista tavoitteista ja keskittyä tasapainon löytämiseen. Se on hyvinvoinnin perusta.

Jos itsensä puskee äärirajoille yhdellä saralla, se vie aikaa ja energiaa muilta tärkeiltä asioilta.Olipa se hyvin tärkeä juttu mikä tahansa:työ, perhe, liikunta, intohimoinen harrastaminen, syömiskuviot tai ihmissuhdekiemurat.Hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeä löytää tasapaino kaikkien itselle tärkeiden asioiden välillä, sanoo terveyden edistämisen asiantuntija Anu Kangasniemi Likesiltä.

Harvoin työlleen omistautunut ihminen on tyytyväinen. Työ on monelle aikuiselle tärkeä arvo mutta niin ovat perhe ja terveyskin. Jotta työ ei veisi kaikkia voimia  pitää osaa mukauttaa omaa arkea niin, että riittää aikaa ja jaksamista myös esimerkiksi läheisille ja harrastuksille.

Minut seuraava taulukko sai miettimään elämääni. Mikä on loppujen lopuksi tärkeää? Mitkä ovat tärkeimmät arvoni, asiat joita pidän tavoittelemisen arvoisina?

"Askelia kohti tasapainoa:

1. Tunnista arvosi

Kirjoita itsellesi tärkeitä arvoja ylös siinä järjestyksessä, kun ne pulpahtavat mieleesi. Monille tärkeitä arvoja ovat esimerkiksi työ, lapset, ystävät, parisuhde, liikunta, terveellinen syöminen, lepo, harrastukset, itsensä kehittäminen ja uudet kokemukset.

2. Laita järjestykseen

Pohdi arvojasi ja aseta ne tärkeysjärjestykseen. Mieti siis, kuinka tärkeää oman hyvinvointisi kannalta listaamasi arvon toteutuminen on. Jos esimerkiksi perhe on sinulle kaikkein tärkein arvoa, laita se ykköseksi. Jos heti seuraavana tulee työ, se on kakkonen.

3. Miten menee?

Mieti rehellisesti, kuinka hyvin kunkin arvon edistäminen toteutuu arjessasi, Jos esimerkiksi parisuhde on tärkein arvosi, mutta et käytännössä tee mitään kumppanin etsimisen hyväksi tai tapaat puolisoasi vain aamukahvipöydässä, parisuhteen arvo ei toteudu.

4. Laadi tavoite

Keskity erityisesti niihin arvoihin joiden arvostuksen ja käytännön toteutumisen välillä on suuri haitari. Mitä voisit tehdä asian parantamiseksi? Esimerkiksi erittäin tärkeäksi nostettu perhearvo voisi toteutua paremmin niin, että jättäisit työkännykän eteiseen ja olisit läsnä kotiväen kanssa illat.

5. Asia kerrallaan

Muutosten tekeminen vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Vaikka tulokset eivät näy heti, pienistä puroista kasvaa iso virta, joka hiljalleen vie kohti omannäköistä parempaa elämää. Pienten tekojen lisäksi psykologiset tekijät, kuten joustavuus, motivaatio ja kyky säädellä omaa käyttäytymistä ratkaisevat onnistumisen."

Lähteet: Hyvä terveys 3/21, kuvat omat

Miten suku vaikuttaa parisuhteeseen?

Minun miehellä on ollut helppoa, koska ei ole ollut anoppia eikä appea. Molemmat vanhempani ovat kuolleet. Miehen vanhemmat ovat elossa. Minulla on anoppi ja appi. He osaavat olla sopivasti läheisiä ja etäisiä, eivätkä puutu meidän asioihin.

Parisuhteeseen tuodaan yleensä kahden suvun arvot, tavat, elämäntapa.

Rakastumisen ensihuumassa ollaan täysin auvon onnellisia. Ja mieltä kiehtoo, kun kumppani tekee kaiken eri tavalla kuin omassa perheessä tehtiin.

Sitten kun pari vuotta kestävä intohimon kausi loppuu. Toisen tavat voivat ruveta jopa ärsyttämään.

Ihminen oppii lapsuudenkodissa, miten oma perhe toimii. Miten ratkaistaan kiistat? Miten tehdään töitä? Miten kohdellaan toisia ja miten yleensäkin käyttäydytään.   

Sekin  selviää, miten toisen suvussa on arvotettu rahaa ja omaisuutta tai ollaanko pidetty tärkeinä aineetonta henkistä hyvää. 
Hyvin erilaisesta taustasta tulevan kumppanin valitseminen, voi kummuta halusta päästä irti omasta lapsuudenkodista.

            Kumman suku on tärkeämpi?
Tämä on aika kinkkinen kysymys. Usein ensisijalle nousee statukseltaan, asemaltaan korkeampi suku. Suku jossa on esimerkiksi akateemisia ihmisiä monessa sukupolvessa.

On olemassa jopa sukuja, joissa pidetään itsestään selvänä, että miniät ja vävyt ovat juuri heidän kanssaan tekemisissä. Omaa etusijaa ei koskaan kyseenalaisteta.

Tällaiseen sukuun naitu kiltti sopeutuja suostuu siihen, että esimerkiksi juhlapyhät vietetään aina kumppanin suvun kanssa.

Aluksi kaikki voi sujua hyvin, mutta usein miniästä tai vävystä alkaa tuntua. Että oma minuus - se mikä itse on ja mistä on kotoisin -  on heitetty kynnysmatoksi.

Itsearvostus ja oman taustan kunnioittaminen on tärkeää kumppanin taustan hyväksymisen lisäksi.

         Luodaan parisuhteeseen omat jutut
Voi olla hyvin raskasta, jos parisuhteesta ei tule koskaan omaa kotia parille. Jos puolisoiden taustat ja elämä eivät kohtaa.

Parisuhde ei synny rakastumisen alkupalossa vaan vasta myöhemmin, kun ollaan kasvettu kumppaneiksi.

Kun kumpikin tuo taustastaan jotakin omaa liittoon ja jotakin myös hylätään. Voidaan alkaa elää niin kuin me perheenä elämme. Parisuhteesta tulee yhteinen koti.

Onneksi parisuhde yleensä tiivistyy yhteiseksi, omanlaiseksi elämäksi.

Onko sinun parisuhteeseen ollut vaikuttamassa kumppanin perhe?

Lähteet:Hyväterveys 12/2018, kuvat Pixabay

Kiitollisuudesta saa voimaa

  

Kiitollisuuden aiheet voivat olla pieniä tai suuria. Minulle suuria kiitollisuuden aiheita on perhe, ystävät, terveys, työpaikka, luonto. Pieniä kiitollisuuden aiheita löytyy arjessa oikeastaan melko paljon. Lenkki raikkaassa ulkoilmassa. Hyvä kirja. Kituva kukkani ei kuollutkaan. Kaupassa jonkun suoma hymy ja juttelun aloittaminen. Kiva kirpparilöytö. Hyvä ruoka. Siivottu koti. Kakun leipomisen onnistuminen. Hyvä uusi shampoo...

Kiitollisuus on ihmisen perustunteita. Sitä voi ajatella myös ilona. Jokainen voi oppia löytämään uusia kiitollisuuden aiheita. Ihminen ei vello menneissä murheissaan tai jo ajattele tulevaisuuden raskaita tapahtumia. Kun pysähtyy miettimään, mistä asioista elämässään on kiitollinen juuri sillä hetkellä.

Kiitollisuutta on tutkittu 1990-luvulta lähtien. Ja on huomattu, että sillä on jopa terveydellisiä vaikutuksia. Kiitollisuus vaikuttaa monenmoiseen hyvinvointiin. Kiitolliset ajatukset myös helpottavat nukahtamista ja lisäävät syvän unen määrää.

Kiitollisuuden aiheiden ei tarvitse olla suuren suuria. Itse asiassa arjen pienet kiitollisuuden aiheet ovat jopa tärkeämpiä. Niiden huomaamisesta voi muodostua tapa. Ja elämä on iloisempaa.

Jotkut kirjoittavat iltaisin kiitollisuuspäiväkirjaa. Siihen ei kannata väkisin väkertää joka ilta vaikkapa neljä kiitollisuuden aihetta. Kerran viikossa kirjoittaminen riittää aluksi aivan hyvin.

Kotona perheen yhteinen ruokailu on hyvä tilaisuus keskustella päivän hyvistä asioista, kiitollisuuden aiheista. Tällä tavalla lapsetkin oppivat huomaamaan kiitollisuuden aiheita arjessaan.

Vahvuus vaikeuksien edessä kasvaa. Kun on opetellut olemaan pienistä asioista kiitollinen. Kielteisiä tunteita ei kannata torjua pois. Mutta kiitollisuus voi laimentaa niitä.

Meidän kulttuurissa olemme kasvaneet ajatukseen, että negatiiviset aiheet olisivat enemmän totta kuin positiiviset. Se on surku.

Kaikesta huolimatta sanapari on oivallinen. Mistä asioista voin olla kiitollinen kaikesta huolimatta?

Lähteet: Anna 31.5.2018/22, kuvat omat