On joukko yleissairauksia, jotka voivat näkyä suun ja kielen alueella, sanoo suupatologian professori Tuula Salo Helsingin ja Oulun yliopistoista.
Esimerkiksi ihosairaudet, kuten psoriasis saattavat näkyä muutoksina suun ja kielen limakalvoilla. Kieleen voi tulla muutoksia myös keliakiassa, ja joskus hoitamaton diabetes voi aiheuttaa suuoireita.
Myös kilpirauhassairaudet voivat näkyä suun alueen muutoksina: punajäkäläpotilaalta voi verikokeissa paljastua kilpirauhasen vajaatoiminta. Punajäkälä aiheuttaa esimerkiksi suuhun limakalvojen kirvelyä.
Kielen pinnalla voivat näkyä myös erilaiset puutostilat, jotka tosin vaativat pitkäaikaisia ravinnon puutoksia. Kielen pinta saattaa esimerkiksi muuttua punoittavaksi raudan tai B12-vitamiinin puutosten takia.
Aftat eli kipeät haavaumat ovat suun ja kielen vaarattomia muutoksia, mutta jos niitä on paljon, ne voivat liittyä esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
Jos kielessä tuntuu tai näkyy jotakin aiemmasta poikkeavaa, ja lisäksi muutos pysyy tai pahenee parin kolmen viikon ajan, kieltä kannattaa käydä näyttämässä hammaslääkärissä.
Kaikkein vaarallisin muutos kielessä on syöpä. Se on länsimaissa lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana.
Se voi aluksi näkyä hyvin viattomana muutoksena yleensä kielen reunassa. Kielen reuna saattaa tuntua aiempaa paksummalta tai kohdassa voi tuntua kipua tai kihelmöintiä.
Muutos voi olla myös oireeton haavauma, joka ei parane muutamassa viikossa, tai sitten kielessä on epätarkkarajainen litteä tai koholla oleva punavaalea laikku. Hammaslääkäri ottaa muutoksesta koepalan, josta syöpä tai sen mahdollinen esiaste selviää.
Kielisyöpä on hyvin aggressiivinen: maailmanlaajuisesti lähes puolet potilaista menehtyy siihen. Jos se löydetään hyvin varhaisessa vaiheessa, ennuste on hyvä.
Vuodesta 1953 lähtien kielen syövän esiintyvyys Suomessa on kolminkertaistunut. Kielisyöpä on yleensä liittynyt vahvasti alkoholiin ja tupakointiin, mutta viime vuosina muun muassa Yhdysvalloista saadun tutkimustiedon perusteella sen on nähty yleistyneen varsinkin nuorilla naisilla, jotka eivät polta tai käytä alkoholia.
Tuula Salo kollegoineen on Helsingin yliopistossa tutkimassa mahdollisia syitä Suomessa tapahtuneeseen kielisyövän yleistymiseen. Taustalta voi löytyä ravitsemuksellisiakin tekijöitä, mutta niistä on liian varhaista kertoa tarkemmin.
Mutta yleistä näyttöä on siitä, että paljon prosessoitua lihaa ja vähän kasviksia syövillä on tilastollisesti enemmän suu- ja kielisyöpää kuin paljon kasviksia ja vähän prosessoitua lihaa syövillä ihmisillä.
Terve kieli on symmetrinen ja yleensä tasareunainen, toisinaan piparkakkureunainenkin, ja päällä on vaaleanpunainen, vaalea tai kellertävä nukka.
Kielessä ei tunnu kovettumia tai näkyviä haavoja. Kielen pinnan nukka saattaa kasvaa tai lyhentyä monesta syystä, mutta se ei ole yleensä vaarallista.
Lähteet: Helsingin Sanomat 4.5.2023, kuvat Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!