Suomalaiset ovat jäätelökansaa. Syömme jäätelö eniten Euroopassa, 12 litraa vuodessa.
Viime vuosina tarjolle on myös tullut yhä enemmän vegaanisia jäätelöitä, joissa käytetään vain kasvisperäisiä raaka-aineita, kuten riisiä, kauraa, mantelia, soijaa tai härkäpapuja.Sydänmerkin kriteerien mukaan jäätelössä saa olla korkeintaan 4g/100g tyydyttynyttä rasvaa, jotta se saa ottaa käyttöönsä Sydänmerkin.
Vegaanisten jäätelöiden ravintosisältötietojen vertailu paljastaa, että tähän yltää vain vähän tuotteita. Joukossa on jonkin verran 4-6 grammaa kovaa rasvaa sisältäviä tuotteita. On myös paljon tuotteita, jossa kovaa rasvaa on 10-15g.
Kovan rasvan lähde on kookosöljy tai kookosrasva. Yleensä sanotaan, että kasvirasvat sisältävät pehmeitä, hyviä rasvoja. Kookos on poikkeus, sillä sen rasva on lähes yksinomaan kovaa rasvaa. Osalla ihmisistä on kookosrasvan terveellisyydestä virhekäsityksiä, sillä näitä rasvoja markkinoidaan myös terveyttä edistävinä.
Hyvä, vähärasvainen vaihtoehto jäätelölle on sorbetti. Sen pääraaka-aineina ovat marja- ja hedelmämehut. Rasvaa sorbetit sisältävät hyvin niukasti, yleensä alle gramman sataa grammaa kohti. Herkutellaan.
Lähteet: Helsingin Sanomat 1.7.2021, kuvat Pixabay
Ennen munkkien paistamiseen käytettiin kookosrasvaa. Vanhat ihmiset varmasti muistavat sen olevan kovaa rasvaa. Mutta he eivät taida olla muutenkaan niitä, jotka hurahtavat vegaaniseen jäätelöön.
VastaaPoistaMinua pidetään kummajaisena, kun en pidä jäätelöistä. Sorbetit kelpaavat minullekin.
Kiitos Kirsti kommentistasi. Muistan itsekin tuon kookosrasvan käytön munkkien paistamiseen. Lapsuudessani meillä ei käytetty mitään kasviöljyjä. Ne olivat aivan tuntemattomia meidän keittiössä. Voita käytettiin senkin edestä, voileivälle ja ruoan valmistukseen. Sorbetit ovat herkkua! Minulle jäätelö samoin.
VastaaPoista