Koronaa vähätellään hyvin korkealla tasollakin. Puhumattakaan arjen tasosta, tunnen montakin ihmistä, jotka vähättelevät koko tautia. Ehkäpä he turvautuvat puolustusmekanismiin kieltäminen. Suututtaa.
Ja tietysti Trump. Hän ilmoitti, että Yhdysvaltojen terveysviranomaiset kehottavat koko kansaa suojaamaan kasvonsa ulkona liikkuessaan. Trump muistutti, että kyse on "vain suosituksesta" ja lisäsi, että "näin ei tarvitse tehdä" "en usko tekeväni itse niin", hän sanoi.
Vähän samoin tavoin Britannian pääministeri Boris Johnson ylpeili vielä 3.3 kätelleensä sairaalassa koronaviruspotilaita ja jatkavansa ihmisten kättelyä. Niin, ja yllätys, yllätys Johnson sairastui koronaan. Toipumista ja kaikkea hyvää kuitenkin hänelle.
Nämä ovat esimerkkejä "ei koske minua"-ajattelusta. Se perustuu yleisiin psykologisiin harhoihin. Yksilötasolla harhat vaihtelevat ylioptimismista yhteisen edun ongelmaan, jossa vastuu on levinnyt niin laajaksi, että oman toiminnan osuus tuntuu merkityksettömältä. Eikä enää noudateta yhteisiä sääntöjä. Ei pestä käsiä ja hakeudutaan ihmisten pariin.
Maailmanpolitiikassa psykologiseksi harhaksi näytti nousevan myös se, miten rajojen sulkeminen, muut maakohtaiset toimenpiteet ja "kansan erityispiirteet" voisivat aiheuttaa tilanteen, jossa juuri oma maa pärjäisi kaikkein parhaiten koronaa vastaan.
Esimerkiksi Turkissa television asiantuntijapaneeli piti vielä viime kuussa mahdollisena, että turkkilaisten geenit suojaavat koronalta paremmin kuin muiden kansojen geenit.
The Japan Times-lehti ehti vielä aikaisemmin iloita siitä, että japanilainen kulttuuri suojaa maata keskimääräistä enemmän. Perusteluina oli, että kavosuojia käytetään tavallisenkin flunssan ehkäisyssä, japanilaiset ovat tottuneet niihin. Hygieniataso on korkea, japanilaiset pysyvät hiljaa julkisessa liikenteessä eikä tuttuja halailla. Tämän jälkeen myös Japanin sairastumisluvut ovat kääntyneet jyrkkään nousuun.
Suomessa on ollut vastaavaa optimismia. Yhdessä Aamulehden pääkirjoituksessa muun muassa kerrottiin, että "Suomen sitkeän kansan tuntien voi olla hyvin mahdollista, että olemme maailman parhaita myös tässä."
Perustelut olivat hieman samanlaisia kuin Japanissa: "maailman paras terveydenhuolto, lainkuulijaisuus ja jäyhyys ovat tehokas yhdistelmä koronavirusepidemian torjumisessa".
Näiden suuntaisilla puheilla on ollut hyvä tarkoituskin: toivon ja tulevaisuususkon luominen vakavan kriisin keskelle, mutta ei kannattaisi aivan harhaiseksi lipsahtaa.
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.4.2020, kuvat omat
Vähän samoin tavoin Britannian pääministeri Boris Johnson ylpeili vielä 3.3 kätelleensä sairaalassa koronaviruspotilaita ja jatkavansa ihmisten kättelyä. Niin, ja yllätys, yllätys Johnson sairastui koronaan. Toipumista ja kaikkea hyvää kuitenkin hänelle.
Nämä ovat esimerkkejä "ei koske minua"-ajattelusta. Se perustuu yleisiin psykologisiin harhoihin. Yksilötasolla harhat vaihtelevat ylioptimismista yhteisen edun ongelmaan, jossa vastuu on levinnyt niin laajaksi, että oman toiminnan osuus tuntuu merkityksettömältä. Eikä enää noudateta yhteisiä sääntöjä. Ei pestä käsiä ja hakeudutaan ihmisten pariin.
Maailmanpolitiikassa psykologiseksi harhaksi näytti nousevan myös se, miten rajojen sulkeminen, muut maakohtaiset toimenpiteet ja "kansan erityispiirteet" voisivat aiheuttaa tilanteen, jossa juuri oma maa pärjäisi kaikkein parhaiten koronaa vastaan.
Esimerkiksi Turkissa television asiantuntijapaneeli piti vielä viime kuussa mahdollisena, että turkkilaisten geenit suojaavat koronalta paremmin kuin muiden kansojen geenit.
The Japan Times-lehti ehti vielä aikaisemmin iloita siitä, että japanilainen kulttuuri suojaa maata keskimääräistä enemmän. Perusteluina oli, että kavosuojia käytetään tavallisenkin flunssan ehkäisyssä, japanilaiset ovat tottuneet niihin. Hygieniataso on korkea, japanilaiset pysyvät hiljaa julkisessa liikenteessä eikä tuttuja halailla. Tämän jälkeen myös Japanin sairastumisluvut ovat kääntyneet jyrkkään nousuun.
Suomessa on ollut vastaavaa optimismia. Yhdessä Aamulehden pääkirjoituksessa muun muassa kerrottiin, että "Suomen sitkeän kansan tuntien voi olla hyvin mahdollista, että olemme maailman parhaita myös tässä."
Perustelut olivat hieman samanlaisia kuin Japanissa: "maailman paras terveydenhuolto, lainkuulijaisuus ja jäyhyys ovat tehokas yhdistelmä koronavirusepidemian torjumisessa".
Näiden suuntaisilla puheilla on ollut hyvä tarkoituskin: toivon ja tulevaisuususkon luominen vakavan kriisin keskelle, mutta ei kannattaisi aivan harhaiseksi lipsahtaa.
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.4.2020, kuvat omat
