Minulla - vaikka en ole puhdas ekstrovertti - on joskus vaikeuksia hitaan puhujan seurassa. Tekisi mieli malttamattomasti sanoa: sano nyt jo. Ja sassiin. En tietenkään sano tätä ääneen ja yritän virittäytyä hänen kanssaan samaan tunnetilaan ja taajuuteen. Osin tämä käy myös peilisolujen turvin.
Jos toisen rauhallisuus ärsyttää, pulssi nousee, ja on hankala olla kärsivällinen, on usein kyse ekstrovertin reaktiosta. Ihminen ei ole välttämättä täysin ekstrovertti tai introvertti vaan myös siltä väliltä.
Noudatan 30 sekunnin sääntöä. Se tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä, mitä toinen ihminen nyt yrittää sanoa, ja tai olenko samaa tai eri mieltä, keskityn ottamaan vastaan hänen viestinsä häntä häiritsemättä ainakin 30 sekunnin ajan.
Voi ottaa rennon asennon ja olla aidosti kiinnostunut toisen sanomisesta. 30 sekuntia on aika, jossa ihminen saa keskustelussa sanottua ydinjuttunsa. 30 sekuntia riittää arkitilanteessa hyvin, ja sitä voi tietoisesti myös harjoitella.
Temperamentti on meidän synnynnäinen tapa reagoida ja toimia eri tilanteissa. Kun ihminen on esimerkiksi rauhallinen, hidas ja niin sanotusti introvertti, hän voi olettaa, että muutkin ovat samankaltaisia. Samoin ekstrovertti kuvittelee muiden olevan ulospäinsuuntautuneita.
Ekstrovertin olisi hyvä ymmärtää, että keskustelukumppani aistii tämän sanomattomista eleistä ja ilmeistä kärsimättömyyden, vaikka ekstrovertti ei sanoisi mitään.
Lähteet: Helsingin Sanomat 28.9.2019, kuvat omat
