Näytetään tekstit, joissa on tunniste vertaistuki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vertaistuki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Seksuaalisen väkivallan ja häirinnän vaikutukset ovat pitkäaikaisia


Minä olen kokenut seksuaalista häirintää nuoruudessani ja vielä nyt keski-iässä. Muutama vuosi sitten sattui kaksi samantapaista kokemusta. Mies alkoi seurata minua ruokakaupassa. Tuuppi itsensä hyvin lähelle taakseni kassajonossa. Seurasi parkkipaikalle ja alkoi ehdotella. Tuli tosi ahdistunut olo. Olen kirjoittanut tästä ja #metoo kampanjasta lokakuussa postauksen.https://vimma50.blogspot.fi/2017/10/seksuaalista-hairintaa-metoo.html


Seksuaalisen väkivallan seuraukset on vaikeat ja pitkäaikaiset. Siis väkivallan ei häirinnän. Väkivallasta jää trauma, jos uhri ei käsittele ja hoida kokemustaan asiantuntijan kanssa. Hoitamattomat traumat voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle kuten sotatraumat. Suomalaiset miehet saattoivat saada tosi pahoja traumoja talvi- ja jatkosodassa. Kaikkien mieli ei niitä kestänytkään.


Siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle voivat kertoa seuraavat asiat.Seksuaalista väkivaltaa kokenut äiti voi olla äärimmäisen ylihuolehtivainen lapsestaan. Ja pelkää koko ajan, että lapselle tapahtuu jotakin pahaa. Kun lapsi tulee saman ikäiseksi, kun äidille tehtiin väkivaltaa, äidin trauma aktivoituu. Se voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta.


Jos kokemukset ovat käsittelemättä. Pahaan oloon voidaan hakea apua päihteistä. Päihde- ja mielenterveysongelmien taustalla saattaa olla - hyvin useinkin - seksuaalisen väkivallan kokemuksia.

#Metoo-kampanja sai onneksi Suomessakin runsaan keskustelun aikaiseksi eri medioissa. Seksuaalisesta häirinnästä ei olla enää hiljaa. Olin lokakuussa todella innostunut tästä kampanjasta. Ja olen edelleen.


Seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret voivat oirehtia monella tavalla. Ihmissuhdevaikeudet. Seksuaalisuuden kieltäminen tai seksin rajattomuus. Masennus. Päihdeongelmat. Itsetuhoinen käytös. Vireystilan nopea vaihtuminen.

Onneksi Helsingissä Tyttöjen talo on tarjonnut jo kymmenen vuotta apua seksuaalista väkivaltaa kokeneille tytöille. Se on valitettavasti vain Helsingissä. Toimintaa suunnitellaan laajentumaan myös muihinkin kaupunkeihin. Nuoret naiset saa keskusteluapua ja vertaistukea.

Oletko kokenut seksuaalista häirintää?



Lähteet: Helsingin Sanomat 20.2.2018, kuvat omat

torstai 25. tammikuuta 2018

Musiikki auttaa minua pysymään tasapainossa



                                         Eva Dahlgren You Tubesta Vem tänder stjärorna?
                                         Rauhoittavaa ja ihanaa musiikkia.

Minä kuuntelen musiikkia usein rauhoittuakseni ja rentoutuakseni. Pahalla tuulella saatan luukuttaa raskasta metallia. Kummasti musiikki auttaa. Iloisena kuuntelen usein kevyttä poppia. Kuntosalilla en jostakin syystä halua kuunnella musiikkia. Mutta siellä nuoret miehet kuuntelevat metallia kaiuttimista. Kovalla volyymilla. Eikä me mummot olla siitä kovin innoissamme.


Musiikista on tutkitusti apua muun muassa masennuksen, skitsofrenian,autismin ja päideongelmien hoidossa. Myös Parkinsonin taudin, dementian, aivoinfarktin, syöpäleikkauksen stessissä ja kivussa musiikki voi auttaa.


Aivan tavallisessakin elämässä surullinen musiikki auttaa käsittelemään surun tunteita. Se aivan kuin paijaa ja silittelee. Musiikki toimii ikään kuin vertaistukena. Kuulija voi täydentää soittamaansa kappaletta omilla tuntemuksillaan. Jo puolen tunnin musiikin kuuntelu hidastaa sykettä, laskee verenpainetta, lihasjännitys helpottaa.


                            Him ja The funeral harts You Tubesta. Surullista
                                          ja lovemetallia. Mutta niin kaunista.

Suomalaisia on pidettu kautta aikojen mollimusiikin ystävinä. Melankolisuus ja kaipaus jonnekin miellyttäisi. Mutta uusimpien tutkimusten mukaan näin ei olekaan. Jopa 40 prosenttia ihmisistä tykkää iloisesta ja reippaasta musiikista.

                                          Pirkko Mannola Pikku, pikku bikineissä.You Tubesta.
                                          Iloinen hyvän vanhan ajan laulu.

Musiikilla voi pönkittää omaa tunnetilaansa tai muuttaa sitä. Osa ihmisistä valitsee kuunneltavansa tietoisesti säätelemään tunnelmaansa. Musiikki on ikään kuin terapiaa. Joku valitsee aggressiivista musiikkia - kuten minä -, kun ottaa päähän. Toinen voi valita samassa tilanteessa sykettä alentavaa rauhallista musiikkia.



Iloisella tuulella monet ihmiset saattavat hyräillä tai lauleskella. Sekin kertoo aivoaluiden hyvästä kutinasta.

Joten antaa musiikin soida.

Mikä on lemppari musiikkiasi? Sääteletkö tunnetiloja musiikilla?



Lähteet: Hyvä Terveys 5/2017, kuvat omat