En ole jatkuvasti tyytymätön

Onpa mukava kirjoittaa taas tätä blogia. Olin viikon lomareissulla useamman sukulaisen luona. Sukulaiset ei tänä kesänä käyneet meillä, koska halusivat olla hienotunteisia, eivätkä häiritä minua lääkeriippuvuuden vieroitusoireiden takia. Mutta minäpä sitten vierailin heidän luonaan.

Tämän päivän aihe on itselleni tärkeä. Minun on pitänyt opettelemalla oppia huomaamaan arjen hyvät hetket. Nyt osaan nauttia niistä kursailematta ja kernaasti. Illalla ennen nukkumaan menoa mietin sängyssä, mitkä asiat tai tapahtumat olivat päivässä hyviä ja ajattelen niitä kiitollisena.

Kaikilla meillä on loppujen lopuksi omat murheemme. Minulla on ollut murhetta oman vaikean taustani takia. Isä teki itsemurhan ja äiti alkoholisoitui. Suuria suruja olivat myös äidin, siskoni, parhaan ystävän, mummien ja ukkien, enojen ja tätien kuolemat. Suru ei koskaan täysin katoa. Paniikkihäiriöni oli kolmekymppisenä ankara vaiva, ja se palasi lääkevieroituksen aikana. Onneksi se on nyt miltei haamu vain.

Kenenkään elämä ei voi olla pelkkiä hyviä asioita. Helppo elämä ei ole realistista eikä takaa tyytyväisyyttä. Itse asiassa tyytyväisyyden tuo vastoinkäymisistä selviäminen.

Haasteista selviäminen lisää tyytyväisyyttä elämään, koska ihminen huomaa, että selviää, vaikka välillä joutuukin lujille. Elämään kuuluvat haasteet ja joskus hyvin vaikeatkin ajat.

Selviämiskyky on uusi näkökulma kestävään tyytyväisyyteen. Siitä käytetään myös käsitettä resilienssi, joka on myös sinnikkyyttä, joustavuutta, kykyä päästä eteenpäin vastoinkäymisistä.

Selviytymiskyky on taito, joka vahvistuu, kun sitä joutuu harjoittamaan. Ilman hankalia kokemuksia resilienssi ei vahvistu.

                               Huomaa arjen hyvä

Arjen hyvään kannattaisi tietoisesti pysähtyä. Psykologiassa on termi savoring, viipylevä nautiskelu. Hyvässä viivähtäminen voi tapahtua vaikka hyvää kirjaa lukiessa tai kuntoilun jälkeisessä raukeassa olossa. Voi huomata, että nyt on hyvä olla ja nauttia siitä.

Voi jopa onnitella itseään, että huomaa hyvän hetken päivässä ja pystyy viipymään siinä.

Moni on liian ankara itselleen eikä anna mielelleen lepotaukoja. Hyvä hetkiä voi tietoisestikin järjestää ja ottaa niistä kaiken irti.

                           Kohti tyytyväisyyttä

• Ole ystäväsi. Tyytyväisyyden opetteluun liittyy itsensä kuuntelu. Onko sisäinen puheesi myötätuntoista?  Itselle voi puhua kauniisti ja kohdella kuin parasta ystävää.
• Huomaa tylytys. Toisten ihmisten puhetapa vaikuttaa paljon mieleen. Muistisääntö tähän kuuluu: yksi moite vaatii neljä kehua kumoutuakseen.
• Lomaa murheesta. Entä sitten kun menee huonosti? Tunnetta vastaan ei kannata taistella. Vaikka tunteet ovat aina oikein ja kertovat tarpeistamme, ihminen ei ole suoranaisesti sama kuin tunne. Murhetta ei pidä vähätellä, mutta siitä saa pitää taukoa. Ikävistä asioista huolimatta on luvallista tehdä muuta ja antaa lepohetki mielelle.
• Hylkää vähättely.. Suomalainen vähättelyn kulttuuri on painunut syvälle mieliin. Voidaan pelätä, että jos oikein hehkuttaa jotakin hyvää, se viedään pois. "Koputetaan puuta." "Itku pitkästä ilosta." Kannattaisi hylätä tämä ajattelu. Nuoriso jo osaa onneksi tämän taidon.
• Hyväksy elämäsi. Tämän tietää varmaankin jokainen: hyväksy asiat, joita et voi muuttaa. Kun arki on vaikkapa tylsää, on turha kapinoida tosiseikkoja vastaan. Tylsyydessä tai paineessa voi kulkea tyynesti ja todeta, että elämääni kuuluvat nyt nämä piirteet ja tunteet.

Lähteet: Hyvä terveys 10/2019, kuvat omat

Miten tulla onnelliseksi? Yksi ehdotus monien joukossa.

Perinteisessä psykologiassa olennaisinta on ollut mielenhäiriöt ja niiden hoito. 1970-luvulla keksittiin positiivinen psykologia Martin E. Seligmanin ajatusten pohjalta. Hän halusi psykologian tutkivan myös onnentunteita ja myönteisiä asioita.

Seligmanin mukaan positiivinen psykologia voi olla avuksi:

• Terveydelle: Eräässä kokeessa havaittiin, että optimistisesti ajattelevilla oppilailla, oli parempi mieliala ja immuunipuolustus.
• Oppimiselle: Taas eräässä tutkimuksessa päädyttiin siihen, että onnellisia asioita muistelleet lapset oppivat muita paremmin. He olivat myös sitkeitä oppijoita.
• Ihmissuhteille: Seligmanin mukaan onnelliset ihmiset olivat vähemmän itsekkäitä kuin onnettomat ja pystyivät siksi keskittymään paremmin toiseen ihmiseen.

Positiivisen psykologian myötä markkinoille on tullut paljon elämänhallinta- ja menestysoppaita. Jotka painottavat itsensä toteuttamista, piileviä voimavaroja, itsensä kehittämistä, onnellisuutta... Kirjojen lisäksi Suomessakin konsultoi ja esiintyy paljon hyvän ja onnellisen elämän-puhujia ja miltei guruja.

Joillekin raha tuo merkittävästi onnea. Mutta rikkaat eivät ole keskimäärin onnellisempia kuin keskituloiset. Tämän sijaan oma kokemus terveydestä ennustaa ihmisen tyytyväisyyttä aika hyvin.

Hyvä, onnellinen ja merkityksellinen elämä on Seligmanin mukaan virtaus- eli flow tilaan pääseminen. Vielä varmemmin ihminen on onnellinen ja tyytyväinen, jos hän on mukana jossakin itseään suuremmassa ja moraalisesti ylevässä toiminnassa. Perheen ja jopa tuntemattomien puolesta toimiminen tuottaa pitkäkestoista ja syvää tyydytystä.

            Positiivisen psykologian kritiikkiä

Seligmanin ajatus hyvästä ja merkityksellisestä elämästä on ylevä, mutta sitä  on tieteellisesti  vaikea tutkia. Ja sitä on tutkittu vähän.

Entä sen jälkeen kun positiivisuus on kirkastanut ihmisen ja hänellä on mahdollisuudet vaikka mihin? Onko se kestävä tila? Voiko siitä romahtaa taviksen tasolle takaisin? Milloin jatkuvan itsensä kehittämisen rajat tulee vastaan? Vai eikö niitä muka olekaan? Vaan ihminen on täydellinen ja onnellinen koko ikänsä. Minä en usko tuohon.

Enkä minä tykkää näistä menestysoppaista ja elämäntaito-oppaista. Ne ovat liian kiiltokuvamaisia. Monesti onttoja sanoja vailla perusteita. Nykyisin elämäntaito- ja menestysoppaat tuovat valtavasti rahaa tekijöilleen. Positiivinen psykologia on kuitenkin vieläkin jonkinlainen trendi.

Oli piristävää lukea Tuula-Liina Variksen kirjasta Peili ja ikkuna positiivisen psykologian kritiikkiä. En malta olla lainaamatta häntä:

"Ällöttää suuresti koko "myönteinen ajattelu"- - -Ajattelun pitää olla kirkasta, terävää, puhdasta, siihen kuuluu kriittisyys, affektit, aggressiivisuus, spontaanius, häpeämättömyys ja rehellisyys, tunteiden koko kirjo."

Mitä mieltä sinä olet positiivisesta ajattelusta? Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Lähteet: Tuula- Liina Varis Peili ja ikkuna, kuvat Pixabay

Olenko onnellinen?

Siinäpä vasta suuri kysymys. Minä puhuisin tyytyväisyydestä omaan elämään. Olen kai onnellinen - noin yleensä. Vaikka elämään liittyy vastoinkäymisiä ja surua. Niistä pääsee yleensä ajan kanssa eroon. Eikä onni ole kadonnut minnekkään. Poikkeuksen tekee niin pahat traumat. Joista ei pääse yli ja eteenpäin. Mutta ihminen voi oppia elämään traumansa kanssa.

En kaipaa onnellisuuteen pinnallista rahan ja omaisuuden saamista. Raha kai niin sanotusti rauhoitta. Mutta mitään emme voi viedä hautaan mukanamme. Minä kaipaan syvällisempää, sisäistä onnea. Joka muun muassa olisi tasapainoa, terveyttä, hyviä ihmissuhteita.

Onnellisuutta on kolme eri lajia.

Psykologinen immuniteetti.Se tarkoittaa ihmisen taitoa suojella itseään vaikeissa tilanteissa. Se on onnellisuuden kulmakivi.

Lyhytkestoinen onnellisuus. Se tarkoittaa onnen tunnetta, kun olemme onnistuneet jossakin meille tärkeässä asiassa.

Pitkäkestoinen onnellisuus. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista onnea ja siihen liittyy tyytyväisyys omaan elämään.

   Oma koti kullan kallis.

Monen ihmisen onnellisuus liittyy tulevaan. Sitkun ajatteluun. Muun muassa jos saisin tuon asunnon, hyvän ihmissuhteen, voisin matkustaa mielin määrin. Olisin vasta silloin onnellinen.

Ehkä avain onnellisuuteen on se, että unohtaa onnen tavoittelun kokonaan. Onnellisuus lisääntyy, kun lakkaa ajattelemasta sitä. Tutkimusten mukaan onnellisuuden pitäminen tärkeinpänä elämässä voi lisätä stressiä. Liika tavoitteellisuus ei ole hyväksi.

Onnellisuutta voi myös lisätä ihan käytännön toimin.

• Hoida itseäsi.Hyvät rutiinit esimerkiksi kunnon uni, liikunta tai muut mielekkäät harrastukset voivat lisätä lyhyt- ja pitkäkestoista onnellisuutta.
• Keskity täysin. Mikä tahansa keskittymistä vaativa toimi on hyvästä. Olisi se sitten vaikka tanssiharrastus tai käsityöt.
• Harjoita hyveitä. Ystävällisyys, kiitollisuus lujittavat ihmissuhteita ja lisää omanarvontuntoa.

Oletko sinä onnellinen? Tai tyytyväinen elämääsi?

Lähteet: Hyvä terveys 2/2017, kuvat omat

Mindfulness on hyödyllistä ja mukavaa

Mindfulnessista käytetään myös nimitystä tietoisuustaidot. Käytän tai harjoitan itse mindfulnessia. Etenkin stressaavissa elämäntilanteissa. Se on helppoa. Ja toimii. Jopa paremmin kuin tavalliset rentoutusharjoitukset. Olen kirjoittanut jo aiemmin huhtikuussa mindfulnessista tämän postauksen.

Tässä yksi hyvin yksinkertainen harjoitus

1)Ota mukava asento. Sulje silmät. Keskity hetki hengitykseesi.

2)Hidasta hengitystäsi ja purista toinen kätesi nyrkkiin.

3)Avaa nyrkki. Toista liike. Keskity nyrkin puristamisen ja vapauttamisen tuntemuksiin. Muista hengitellä rauhallisesti.

4)Tunnista se, kuinka vapautumisen tunne leviää kroppaan ja mieleen.

Jos sinulla on vaikea tai paha olo henkisesti, kannattaa edes kokeilla tätä harjoitusta tai pitää sitä huuhaa-humppana täysin vapaasti. Tutkiskele supistetun nyrkin tuntemuksia. Ja sen vapauttamisen vaikutusta. Lopulta vaikean tunteen helpotusta. Aikaa voi käyttää esimerkiksi 5-20 minuuttia.

Vastikään tehtiin laaja tutkimus Terve oppiva mieli, jossa selvitettiin mindfulnessin vaikutusta koululaisiin. Tutkimuksessa oli 3500 koulua.

Tulokset oli yllättävän positiivisia. Oppilaiden arvosanat nousivat. Nukkuminen parani. Keskittyminen koheni. Masennus väheni.

Myönteinen vaikutus aikuisilla on huomattu jo vuosikymmeniä sitten. Muun muassa stressitaso laskee ja tyytyväisyyden tunne kasvaa.

Mindfulnessiin hyvin tutustunut opettaja Susanna Ahvalo korostaa:

Kouluissa ei opeteta mindfulness- taitoja vain koulua varten vaan koko elämää varten. Tavoitteena on tasapainoinen elämä.

Oletko kokeillut mindfulnessia? Tai mitä mieltä olet siitä?

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.9.2017, kuvat Pexel