Työuupunut ei ole välttämättä väsynyt

Näin  väittää työhyvinvointia tutkiva työpsykologian dosentti Anne Mäkikangas. Uupumus voi näkyä vain kyynistymisenä ja tunteena, ettei selviä työstään.

Uupumuksen oireet on tunnettu jo 1970-luvulta asti. Niitä on kolme: uupumisasteinen väsymys, kyynistyminen eli työn merkityksellisyyden kadottaminen ja tunne siitä, ettei kykene tekemään työtä niin kuin haluaisi.

Mäkikankaan tutkimus oli ensimmäisiä, jossa havaittiin, että samassa aineistossa ja samalla aikavälillä on olemassa erilaisia työuupumuksen kehityspolkuja.

Tutkimusryhmä tutki kahdeksan vuoden ajan juuri työelämään siirtyvien toimihenkilöiden työhyvinvointia. Tutkimuksessa selvisi, että työuupumus voi näkyä vain kyynistymisenä ja heikkona ammatillisena itsetuntona.

On epäilty kauan, onko heikentynyt usko omaan työkykyyn työuupumuksen oire vai ei. Nyt tutkimus kuitenkin osoitti, että se yhdistyy voimakkaasti kyynistymiseen.

Uupunut ihminen ajattelee jatkuvasti, ettei osaa enää työtään, sillä ei ole mitään väliä, ettei työtään pysty tekemään kuin ennen. Kyynistyminen on selviytymis- ja puolustusmekanismi silloin, kun ei jaksa työssään.

Kyynisyys näkyy muun muassa kylmänä suhtautumisena asiakkaisiin ja työn kohteena oleviin ihmisiin. Silloin esimerkiksi hoitoalalla ihmiset nähdään vain käsinä, päänä ja jalkoina, ja opettajalle oppilaat ovat vain työerä ja lisävaiva.

Tunne siitä, ettei oma työpanos riitä, on työntekijälle hyvin rankka. Erityisesti silloin, kun on rakastanut työtään ja pitänyt sitä arvokkaana.

Vaara on suuri erityisesti hyvin tunnollisilla työntekijöillä, jotka tavoittelevat täydellisyyttä ja ovat ylisitoutuneita. Riskiä lisää myös negatiivisuus, joka saa katselemaan todellisuutta mustien linssien läpi.

Kyynistymisen ja heikon ammatillisen itsetunnon poluille vie esimerkiksi työkavereiden heikko tuki, omien vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen ja se, ettei organisaatiossa keskustella.

Pahin seuraa, jos ongelmat etenevät liian pitkälle. Työuupumuksen takia työkyvyn menettänyt toipuu vuosia. Sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen hinta on suuri. 

Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Se on mahdollista, jos työpaikalla on luotu luottamus ja hyvinvointiin liittyvistä asioista osataan keskustella.

Hyvin usein läheiset huomaavat työuupumuksen oireet ensimmäisenä. Uupunut on huonotuulinen, ärtyy helposti, ja töistä palautuminen on passiivista sohvalla makoilua.

Kaikki työ väsyttää ja turhauttaa joskus. Mutta jos työ tuntuu kuukaudesta toiseen merkityksettömältä eikä siinä usko pärjäävänsä, kannattaa ottaa asia puheeksi työpaikalla ja ottaa yhteys työterveyshuoltoon.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.9.2020, kuvat omat

Itsekäs mies suosii statusautoa

Meillä ajetaan vanhoilla auton rotteloilla, jotka eivät ole luotettavia. Monesti olen jäänyt tien päälle. Mutta kun mies on Citroen autoharrastaja ja korjailee aina kuntoon uuden vanhan auton, kun entinen hajoaa. Ja sillä sitten ajetaan aikansa. Kun se ei enää yksinkertaisesti toimi, se pannaan lopulta paaliin.Olen joskus sanonut miehelle, että minun mies vain makaa auton alla. 

Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist teki kyselytutkimuksen Helsingin yliopistossa 1900:lle auton omistajalle. Kysymykset käsittelivät autoja, kulutusta, varallisuutta ja persoonallisuutta.

Ilmeni, että itsekeskeiset ja riidanhaluiset miehet hankkivat kalliimpia saksalaisautoja merkiltään Audi, BMW, Mercedes-Benz. Yhteys itsekeskeisen persoonallisuuden ja statusautojen välillä havaittiin vain miehillä, ei naisten keskuudessa. Voi olla mahdollista, ettei autoilla ole naisille merkitystä statussymbolina.

Yllättävää Lönnqvistin mielestä oli, että tutkimuksessa selvisi myös merkkiauton yhteys tunnollisen persoonallisuustyypin kanssa. He ovat kyvykkäitä, kunnianhimoisia ja luotettavia. He huolehtivat terveydestään ja pärjäävät työelämässä. Luultavasti tämä yhteys liittyy siihen, että he arvostavat hyvää laatua.

Tutkimuksen mukaan saksalaisautojen itsekeskeiset mieskuljettajat ovat riidanhaluisia, omapäisiä, epäsympaattisia ja epäempaattisia. He ovat aggressiivisia liikenteessä, kiihdyttelevät, ajavat päin punaista, ajavat häikäilemättömästi ja ylinopeutta. 

Toisaalta Lönnqvistin tutkimus ei ollut kovinkaan laaja, eikä se varmasti kerro kaikkea. Tutkimusta tarvitaan lisää.

Lähteet: Helsingin Sanomat 30.1.2020, kuvat Pixabay

Paha väsymys

Minä olen kokenut nuorempana  pahaa väsymystä ja stressiä töistä. Nuorempana ehkä yritin liikaa. Tavoittelin enemmän täydellisyyttä kuin nyt tavoittelen. Olen hyväksynyt ajatuksen, että 7 tai 8 on työsuorituksesta tarpeeksi hyvä arvosana. Osaan jättää työt töihin, kun suljen työpaikan oven. Loppupäivä on aikaa perheelle, kotitöille, kuntoilulle, lukemiselle ja tämän blogin pitämiselle.

Jos ei lepää tarpeeksi, ei voi olla aktiivinen. Ja toisinpäin: jos ei ole aktiivinen päivällä, on vaikea levätä kunnolla. Päivällä pitää tehdä tarpeeksi kaikenmoista, jotta mieli ja keho väsyvät sopivasti.

Nykyisin työnteko jatkuu usein kotona, on esimerkiksi sisäinen pakko lukea sähköposti. Vapaa-ajastakin on tullut joillekin suorittamista. On pakko tehdä 10 kilometrin lenkki. Tai treenata kuntosalilla hyvin vaativalla ohjelmalla.

                            Väsymys muuttuu pahaksi

Jos on niin kiire suorittaa elämäänsä täydellisesti, ettei ehdi nukkua tarpeeksi, väsymys voi kroonistua. Ihminen tuntee olevansa jatkuvasti väsynyt ja eikä enää palaudu päivän rasituksista. Jos herää joka aamu rättiväsyneenä, pitäisi huolestua. Paha väsymys voi johtaa uupumiseen.

Kun stressitilasta tulee pysyvä, keho ja mieli surraavat ylikierroksilla. Keho ei valehtele. Sen viestit pitää ottaa vakavasti. Jos on ärtyisyyttä, keskittymisvaikeuksia, muistihäiriöitä, sydämen tykytyksiä, paniikkikohtauksia, univaikeuksia, mielialan laskua tai ilon häviämistä elämästä, kannattaa hakea apua.

Joskus jatkuvan aktiivisuuden takana on oman sisäisen maailman pelko. Mielessä voi olla tunteita, joita on tukahduttanut, painanut piiloon, jolloin ihminen voi tiedostamattaan vältellä pysähtymistä.

                            Tunnolliset vaaravyöhykkeellä

Jatkuvan aktiivisuuden taustalla saattaa olla myös huono itsetunto. Jos ihminen ei arvosta itseään tarpeeksi, hän pyrkii miellyttämään muita ja kaipaa jatkuvasti hyväksyntää. Siksi hän tekee enemmän töitä kuin jaksaisi.

Tunnolliset, velvollisuudentuntoiset ja kiltit ihmiset ovat vaarassa väsyä liikaa. Myös täydellisyyden tavoittelijat ja suorittajat ovat vaaravyöhykkeellä.

                        

                      Löydä omat keinosi rentoutua
Ihmiset kokevat eri asiat rentouttaviksi. Jotkut ovat liikunnallisia toiset eivät. Jokaisen olisi hyvä löytää ainakin yksi asia, joka rentouttaa takuuvarmasti. Se mikä rentouttaa auttaa myös palautumaan.

Joillekin sopii luova toiminta tai hömppäjutut. Joillekin romaanin lukeminen, televisiosarjan katseleminen tai liikunta.

Jokaisen olisi tärkeä ymmärtää, että elämä on kokonaisuus, jossa on aikansa työlle, vapaa-ajalle, perheelle ja ihmissuhteille. Moni tarvitsee myös aikaa olla itsekseen. Jos työn ja vapaa-ajankin suorittaminen vie kaiken ajan, on syytä tehdä korjausliike.

Oletko koskaan kokenut pahaa väsymystä?

Lähteet:VoiHyvin 10/2018, kuvat omat