Kaikki varmasti tietää, että mieli ja keho on kokonaisuus, mikä toimii yhdessä. Moni tunnistaa, kuinka jännitys kipristää vatsaa, suru ja ahdistus painavat rintakehää ja ilo kuplii koko kehossa.
Mieli vaikuttaa vääjäämättömästi myös fyysiseen terveyteen. "Tiedetään, että esimerkiksi stressi, negatiivisuus tai masennus voi pahentaa jo olevia sairauksia tai saada elimistön tuntumaan kipeältä. Positiivinen mieli puolestaan edistää monin tavoin terveyttä", sanoo psykiatri Joni Saarela.
Myönteisesti elämään suhtautuvat ovat tutkimusten mukaan terveempiä ja heillä on pienempi riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
"Toivo on supervoima. Niin kauan kun on elämää, on toivoa. Jos se häviää, paraneminen hankaloituu ja minkä tahansa sairauden ennusteeseen tulee merkittävä takaisku", Saarela sanoo.
"Jokainen kohtaa kipua, mutta ratkaisevaa on, millaisen merkityksen kivulleen antaa. Toimintakyky palautuu esimerkiksi selkäleikkauksen jälkeen nopeammin ja paremmin, jos ei lannistu kivun takia, vaan pysyy aktiivisesti liikkeellä ja kuntouttaa itseään."
Lyhytaikainen stressi saa ihmisen tekemään parhaansa, mutta jos ympäristö tai ihminen itse asettaa koko ajan liian kovia vaatimuksia, stressi koetaan hyvin kielteisesti.
Stressi tulee mieleen usein epämukavana tai ahdistavana olotilana. Pitkään jatkunut stressi kuormittaa kehoa ja heikentää muun muassa elimistön immuunipuolustusta. Pitkittynyt stressi saattaa lisätä rasvan kertymistä vyötärölle, nostaa verenpainetta ja kolesterolia ja altistaa useille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja tuki- ja liikuntaelinsairauksille.
"Stressi verottaa helposti yöunia, voimia ja aloitekykyä, eikä ihminen välttämättä jaksa liikkua ja syödä terveellisesti."
Jos ihminen uskoo voimakkaasti, että lääkkeen ottaminen lieventää oireita, olo voi helpottaa jo ennen kuin lääke ehtii vaikuttaa kehossa. Hoito voi myös tehota, vaikka se ei sisältäisi tieteellisesti vaikuttavaa ainetta tai menetelmää. Tämä on lume- eli plaseboilmiö. Kalkkipilleri voi lievittää kivun tunnetta, jos ihminen uskoo saavansa kipulääkettä ja luottaa, että se auttaa. Plasebolääke voi vähentää masennuksen oireita lähes yhtä paljon kuin aito masennuslääke.
Vahvimmin plaseboilmiö puree ihmisiin, jotka ovat kokeneet tulleensa huomatuiksi ja huolehdituiksi.
"Kun terveydenhuollon ammattilainen kuuntelee ja haluaa auttaa ihminen kokee, että hänestä välitetään ja hän on tärkeä. Kun kokee olevansa arvokas, haluaa myös hoitaa itseään hyvin."
Aikaisemmat huonot kokemukset terveydenhuollosta voivat saada ihmisen olettamaan, että uudessa tilanteessa voi käydä samoin, ja elimistö reagoi sen mukaisesti. Jos kokee, että omia oireita vähätellään eikä saa selitystä niille, negatiiviset tunteet voivat vahvistaa oireita entisestään. Tästä puhutaan noseboilmiönä.
"Jos yhteys lääkäriin ei rakennu eikä ihminen luota lääkäriin, lääkkeen haitat korostuvat ja hyödylliset vaikutukset vähenevät", Saarela sanoo.
Nosebo voi syntyä myös, kun ihmiselle korostetaan lääkkeen haittavaikutuksia tai kivusta varoitetaan etukäteen. Aivojen stressijärjestelmä aktivoituu helposti, ja kipukokemus vahvistuu.
"Toiset ovat herkempiä plasebo- ja nosebovaikutuksille, mutta kukaan ei ole niille täysin altistumaton."
"Hoidossa tulisi olla enemmän ymmärrrystä siitä, millaiset mieleen liittyvät taustatekijät vaikuttavat sairauksiin. Tärkeää on kohdata ihmiset aidosti ja miettiä, miten positiivista otetta voidaan tukea", Saarela korostaa.
Mielialaa parantavat esimerkiksi itselle mieluisa tekeminen, ilo ja huumori. Usein näihin yhdistyy myös läheisten ja ystävien seura.
"Yhteisöllisyydessä ja vertaistuessa piilee valtava voima, jota voitaisiin hyödyntää enemmänkin. Kun syntyy yhteys toiseen, rakennamme myönteisempää vuoropuhelua myös itsemme kanssa."
