Otetaan joulunalusaika rauhallisesti

Kannattaisi ottaa joulunalusaika rauhallisesti. Minä kyllä laitan joulua aika lailla mutta kaikessa rauhassa ja hyvällä mielellä. Olen tehnyt jo pakasteeseen lanttu-, porkkana- ja punajuuri-sinihomejuustolaatikkoa. Olen leiponut joululeipää ja taatelikakkua. Teen vielä pipareita, joulutorttuja ja lasimestarin silliä. Aatonaattona teen rosollin. Ja tietty keksin vielä muutakin. Jouluna haluan syödä perinteistä jouluruokaa.

Kannattaa ottaa rauhallisesti, ettei käy näin:

Joulunalustuntoja on tutkittu tieteellisestikin. Saksalaistutkimuksessa selvitettiin joulun yhteyttä koettuun hyvinvointiin eri Euroopan maissa. Tutkimuksen mukaan ihmiset olivat keskimäärin vähemmän tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat enemmän kielteisiä tunteita joulun alla ja heti sen jälkeen. Syyksi arveltiin esimerkiksi lahjastressiä ja sosiaalista painetta.

Poikkeuksena oli uskovaiset kristityt, jotka olivat tutkimuksen mukaan tyytyväisempiä elämäänsä joulun aikaan. Positiivisemmissa tunnelmissa olivat myös ne, joilla oli kotona asuvia lapsia. Myös kulutuksen vähentäminen oli yhteydessä parempaan hyvinvointiin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 12.12.2019, kuvat omat

Miten ottaa itseään niskasta kiinni?

Minulla on tavoite kirjoittaa kaunokirjallinen käsikirjoitus. Kirjoitan kuutena päivänä viikossa öisin. Olen asettanut välitavoitteeksi kirjoittaa vähintään kaksi sivua yössä. Olen nyt niin alkuinnostunut, että tavoite ylittyy joka yö. Tiedän, että kun juonen kuljetuksen kanssa tulee ongelmia, kirjoittaminen muuttuu vaikeammaksi. Saan sen kyllä valmiiksi, mutta se on aivan eri asia, julkaistaanko sitä ollenkaan. Mutta saanpahan kuitenkin tehtyä taas aivan oman käsikirjoituksen.

Toinen asia ei etene lainkaan. Jo puoli vuotta sitten huomasin, että minulla on ollut sama kuva tämän blogin etusivulla koko ajan, kaksi ja puoli vuotta. Haluaisin muuttaa sen, mutta en osaa. Olen digiblondi. Onhan minulla niin sanotusti mentori, joka auttaa tietokoneasioissa. Mutta kun en saa itseäni niskasta kiinni. En lainkaan. Voisin soittaa hänelle ja sopia tapaamisen. Toisaalta haluan kovasti muuttaa kuvan. En saa vaan aikaiseksi.

Aikaansaaminen on ihanaa, mutta aloittaminen välillä hankalaa. Monet lykkäävät toimeen ryhtymistä ja tehtävien aloittamista erilaisten tekosyiden varjolla.

Ihminen ehkä välttelee ponnisteluja luonnostaan. Aivot ja keho toimivat kuin kivikaudella, ja pitäisi säästää energiaa. Siksi koetamme päästä helpolla.

Arjen rutiinit kyllä sujuvat, sillä toiston ansiosta aivoihin on kehittynyt automaattinen toimintamalli. Vaikeastakin asiasta kannattaisi tehdä rutiini toistamalla sitä.

                                      Aseta tavoite

Jos kyseessä on iso ja vaikea tehtävä, ensimmäiseksi on hyvä asettaa itselleen konkreettinen ja aikaan sidottu tavoite.

Kannattaa itse päättää, mikä on tavoite, ja milloin tehtävä on valmis. Kalenteriin voi vaikkapa merkitä päivämäärän, jolloin tehtävän pitäisi olla tehty.

Ei kannata aliarvioida itseään. Tavoitteen pitäisi olla mieluummin vaikea kuin liian helppo.

                                Hyödynnä sosiaalista painetta

Ystävän kanssa sovittu juoksulenkki on vaikeampi perua kuin yksinään suunniteltu. Sosiaalinen tuki auttaa tehtävien suorittamista. Tavoite kannattaa siis kertoa läheisille. Tavoitteen sanominen ääneen lisää hyvin painetta saada tehtävä tehdyksi.

                              Tee toimintasuunnitelma

On hyvä tehdä aikataulu, pilkkoa tavoite hallittavan kokoisiksi palasiksi ja päättää, kuinka paljon tekee esimerkiksi yhden päivän aikana. Näin tavoitteen saavuttaminen alkaakin tuntua mahdolliselta.

Kun tavoite pilkotaan osatavoitteiksi, niin aikaansaamisen iloa saadaan joka päivä, ja se palkitsee ja energisoi jatkamaan.

                            Älä vaadi liikaa

Jos valmistumispäivämäärää ei voi muuttaa, kannattaa muistaa, että riittävän hyvä on tarpeeksi. Monilla toimeen ryhtymistä saattaa nimittäin hankaloittaa täydellisyyden tavoittelu. On hyvä opetella huomaamaan pienikin edistyminen ja sietämään myös pettymyksiä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.10.2019