Suoliston mikrobit vaikuttavat tunteisiin

Olen kirjoittanut tästä aiheesta aikaisemminkin. Mutta minun mielestäni tämä on tärkeä aihe, jotta ymmärrettäisiin esimerkiksi masennuksen syntymekanismeja ja ihmisen psykofyysistä kokonaisuutta.

Viestit aivojen ja suoliston välillä kulkevat molempiin suuntiin. Jos suolistossa on ongelmia, seuraukset voivat näkyä mielialassa. Jos taas mielessä on ongelmia, vatsa voi alkaa oireilla.

                                Masentaa, syy suolistossa?

Ihmisen suolistossa on tuhansia erilaisia bakteerikantoja, joiden välillä vallitsee tasapaino. Mutta se voi kuitenkin järkkyä.

Yleensä syy on infektio tai antibioottikuuri, mutta myös ruokavalion  ja hygienian muutokset voivat vaikuttaa.

Suoliston bakteerit hajoittavat syödyn ruoan, vahvistavat vastustuskykyä ja vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon kärsimme stressistä, ahdistuksesta tai masennuksesta. 

Stressi voi muuttaa suoliston mikrobistoa, ja se taas voi lisätä masennusta. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri mikrobiston merkitys on.

Masennuksen ja suoliston epätasapainoon liittyy esimerkiksi välittäjäaine serotoniini. Mielihyvää välittävästä serotoniinista 95 prosenttia syntyy suolistossa. Se säätelee muun muassa vireystilaa, muistia, hyviä tunteita.

Jos serotoniinia on liian vähän, se voi aiheuttaa masennusta ja univaikeuksia. Liikunta lisää serotoniinin määrää.

                          Alzheimerin tauti, ahdistus

Suoliston yhteys Alzheimerin tautiin löydettiin hiirikokeissa. Kun Alzheimer-hiiren mikrobeja siirrettiin steriileissä oloissa kasvaneisiin hiiriin, niidenkin aivot alkoivat kehittää muistia heikentävää plakkia.

Ärtyneestä paksusuolesta kärsivillä ihmisillä on yleensä ahdistuneisuutta. Kun ärtyneestä paksusuolesta kärsivien ihmisten ulostetta siirrettiin hiirille, niiden suoliston toiminta muuttui ja ne alkoivat käyttäytyä pelokkaasti.

                        Suoliston sormenjälki

Suoliston mikrobisto muodostuu varhaislapsuudessa alle kolmen vuoden ikään mennessä. Tämä lapsuudessa muodostunut "sormenjälkibakteerikanta" on aikuisena se tila, johon suolisto yrittää palautua esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen. 

Raskaana olevien ja pienten lasten kannattaisi retkeillä luonnossa, pussailla eläimiä ja välttää turhia antibioottikuureja.

                      Suosi kasviksia

Aikuisena on vaikea vaikuttaa alle kolme vuotiaana syntyneeseen bakteerikantaan. Ainakin sen eteen on tehtävä töitä.

Mikrobit tykkäävät hyviä rasvoja ja kasviksia sisältävästä ruoasta.

Marjojen, hedelmien, juuresten, kasvisten riittävää saantia pidetään yhtenä tärkeimpänä tekijänä masennuksen ehkäisyssä.

Masentuneet syövät tutkitusti aivan liian vähän kasviksia. Heitä vaivaa monesti folaatin puute, jota saa lehtikaalista, parsa- ja kukkakaalista, vihreistä lehtivihanneksista ja sitrushedelmistä.

Eräässä tutkimuksessa 7-8 kasvisannosta päivässä kohensi mielialaa jo seuraavana päivänä.

Suolistobakteerit tykkäävät -  ihme kyllä -  erityisesti niistä ruoista, jotka saattavat tuntua ikäviltä vatsassa.  Muun muassa pavut ja sipulit aiheuttavat turvotusta ja ilmavaivoja, mutta saavat suoliston hyvät bakteerit tyytyväisiksi.

Tryptofaania on serotoniinin esiaste.  Sitä sisältävistä ruoista saattaa olla hyötyä serotoniinin tuotannon kannalta. Tryptofaania on lihassa, kalassa, juustoissa, kananmunissa, suklaassa ja kypsennetyssä tomaatissa.

Masennuksella ja ahdistuksella on havaittu yhteys paljon kovaa rasvaa ja sokeria sisältävään ruokavalioon.

                              Probiootit auttavat

Yksi keino suoliston bakteerikannan rikastuttamiseen on probiootit eli maitohappobakteerit. Niillä on havaittu vaikutuksia suolistomikrobistoon ja sen myötä myös mielialaan.

Näitä maitohappobakteereja saa hapatetuista maitotaloustuotteista kuten jogurtista, viilistä, piimästä, hapatetuista kaura- ja soijajogurteista tai probiootteja sisältävistä ravintolisistä. Nyt aavistellaan, että tulevaisuudessa masennusta voidaan hoitaa ulostesiirrolla.

Uskotko, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus? Mitä tuotteita käytät maitohappobakteereina?

Lähteet; Teve.fi 2/2018, kuvat Pixabay

Uskomatonta: Suolistobakteerit vaikuttavat tunteisiin.

Olen tästä aiheesta aikaisemminkin jotain kirjoitellut. Ihminen on todentotta kokonaisuus: keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon. Onneksi nykylääketiede tunnustaa jo psykosomaattisen sairastelun. 

Olen itsekin huomannut, että jos minulla on stressiä. Saan päänsärkyä ja vatsavaivoja.Kun olin vastikään aika vakavasti ruumiillisesti sairas, se veti mielialan alas. Liikunta vaikuttaa myös mieleen. Nostaa mielialaa ja tuo mielihyvää.

Suoliston hyvinvoinnilla on selkeä vaikutus tunteisiin ja mielen ongelmiin.Aivot ja suolisto ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Jos suolistossa on ongelmia, se voi näkyä mielessä.Ja jos mielessä on ongelmia, vatsa voi alkaa oireilla. Vatsavaivat voi olla esimerkiksi sressin ja masennuksen syynä. Tai toisinpäin.Suolistoa onkin kutsuttu toiseksi aivoiksi.

Suolistobakteerit pilkkovat syödyn ruuan, vahvistavat vastustuskykyä.Ja voivat vaikuttaa myös siihen, että ihminen voi kärsiä ahdistuksesta, masennuksesta ja stressistä. Yleensä mielialan laskuun vaikuttavat muun muassa ihmissuhdeongelmat. Mutta suoliston bakteereilla on oma osansa.

Masennuksen ja suoliston huonon tilan yhteys liittyy välittäjäaine serotoniiniin. Sen vähäisyys voi olla masennuksen syy. Ja 95 prosenttia serotoniinista syntyy suolistossa. Liikunta voi lisätä serotoniinin määrää.

Suoliston bakteerikanta syntyy alle kolmivuotiaana. Tämä varhaisuudessa syntynyt "sormenjälkibakteerikanta" on aikuisenakin se tila, johon suolisto yrittää palautua esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen.

Pienen lapsen ja raskaana olevan äidin ympäristö ei saisi olla liian steriili. Kannattaisi liikkua luonnossa. Pussailla lemmikkejä. Möyriä kasvimaalla. Antibioottikuureja pitäisi vältellä, koska ne tappavat myös hyviä bakteereja.

Aikuisena on vaikeaa vaikuttaa lapsuudessa muodostuneeseen bakteerikantaan. Mutta ei se silti ole mahdotonta. Bakteerit tykkäävät kasviksista ja hyvistä rasvoista.

Marjojen, hedelmien, juuresten, kasvisten syöntiä pidetään yhtenä tärkeänä tekijänä masennuksen ehkäisyssä. Tutkimusten mukaan masentuneet syövät liian vähän kasviksia. Heillä on usein folaatin puute. Folaattia saa muun muassa parsa- ja lehtikaalista ja sitrushedelmistä.

Probiootit eli maitohappobakteerit auttavat bakteerikannan rikastuttamisessa.Hyviä maitohappobakteerien lähteitä on hapanmaitotuotteet. Probiootteja  voi syödä myös tabletteina. Tutkimusten mukaan aikuisten ahdistuneisuus väheni ja mieliala nousi probiooteilla. Lääkäri saattaa jo nyt antaa masennuslääke reseptin lisäksi suosituksen käyttää probiootteja.

Mitä mieltä sinä olet suoliston bakteerikannan yhteydestä mieleen?

Lähteet: Kauneus&terveys/32, kuvat Pexel, pixabay