Länsimainen ruokavalio ärsyttää suolistoa

Länsimaissa, muun muassa Suomessakin, väestöstä 20-25 prosenttia on kroonisesti herkkävatsaisia. Jatkuva turvottelu on miltei normaali tila. Tätä on tutkittu paljon.

Selvä lääketieteellinen mittari huonolle ruoansulatukselle on ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS). Siitä kärsii länsimaissa 15-21 prosenttia. Samoin refluksitauti eli mahanesteen nouseminen säännöllisesti ruokatorveen tai kurkkuun ja polttelee on hyvin yleinen. Kaukoidässä nämä vaivat ovat harvinaisempia. Ärtyneen suolen oireyhtymässä suoliston mikrobisto on muuttunut köyhemmäksi.

Ruokavalion muuttuessa suoliston mikrobisto voi muuttua jyrkästi jo muutamien päivien aikana. Yhdysvaltoihin muuttaneiden thaimaalaisten suoliston bakteerikanta alkoi köyhtyä nopeasti.

Mitä kauemmin thaimaalaiset asuivat Yhdysvalloissa, sitä köyhemmäksi muuttui heidän bakteerikantansa. Muutokset yhdistyivät lihomiseen.

Länsimaalaisessa ruoassa on vähemmän ravinteita ja kuituja, ja se sisältää paljon sokeria, rasvaa ja pitkälle prosessoituja ruokia.

Yksi selitys suoliston sairauksille on yllättävää kyllä syömisen rytmi, johon vaikuttavat jo ruokailuvälineet. Kaukoidässä syödään puikoilla, mikä hidastaa syömisrytmiä ja pienentää suupaloja.

Riisin verensokeria nostattava vaikutus, glykeeminen indeksi, pieneni 81:sta 68:aan, kun riisiä syötiin lusikan sijasta puikoilla.

Hitaasti syövillä on kolme kertaa vähäisempi metabolisen oireyhtymän riski kuin nopeasti syövillä. Oireyhtymässä ihmiselle kasaantuu valtimokovettumataudin, hitaan tulehduksen ja 2-tyypin diabeteksen vaaratekijöitä.

Runsaat ateriat, ilman nieleminen, hotkiminen ja hiilihapotetut juomat ovat keskeisiä refluksitaudin syitä.

Japanissa aikuisista noin neljä prosenttia on lihavia, kun Suomessa sama lukema on noin 25 prosenttia. Perinteinen japanilainen ruoka on hyvin ravitsevaa ja se tukee ruoansulatusta. Siinä on usein paljon maitohappobakteereja sisältäviä ruokia, esimerkiksi misoa, joka on hapatettu soijaruoka. Maitohappobakteereja sisältävät ruoat sulaa helposti, koska bakteerit ovat tehneet hajoitustyötä etukäteen.

Yllättäen Ranska on poikkeus länsimaista, sillä siellä ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsii vain viisi prosenttia, ja myös refluksitautia on vähemmän.

Miksi ranskalaisilla on vähemmän suolistotauteja kuin muilla länsimaalaisilla? Vastaus ei ole herkuista kieltäytyminen. Ranskalaiset syövät kuusinkertaisesti juustoja, nelinkertaisesti leivonnaisia ja kolminkertaisesti lihaa verrattuna Yhdysvaltoihin.

Ranskalaisten salaisuus saattaa olla "pienten annosten ruokavalio". Siinä suositaan kaikenlaisia ruokia, mutta pieninä annoksina. Näin syövät saavat vähemmän kaloreita. Pienet annokset eivät myöskään kuormita ruoansulatusta eivätkä käynnistä suoliston stressiviestinää aivoihin. Ruokailu on myös arvokas tapahtuma, eikä vain tankkausta. Ruoan tulee olla hyvää.

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.7.2020, kuvat Pixabay

Pilaako stressi ja huoli poikkeusaikana vatsasi?

Minulla stressi ja huolet oireilee pääkipuna. Yhden ainoan kerran vatsa oireili, kun tytär lähti Riikaan opiskelemaan. Ihmettelin poltetta ja kipua vatsassani ja menin lääkärille. Lääkäri kysyi, onko elämässäni tapahtunut jotakin, mikä aiheuttaisi kovaa huolta ja stressiä. Kerroin tyttärestä ja tyhjän kodin-tunteesta.  Diagnoosi oli selvä, vatsakatarri, jonka syyt oli psyykkisiä. Näin tuo viisas lääkäri sanoi.

Monelle vatsa on kipupiste, joka kuplii, kipuilee ja turpoaa herkästi palloksi. Stressi ja huoli pahentavat oireita. Jos vaivat jatkuvat pitkään, niiden syy voi olla ärtyvä suoli.

Stressin vaikutuksesta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Ihmiset reagoivat siihen niin eri tavoin. Stressi ja huoli voivat oireilla missä kohtaa kehoa tahansa. Joskus ne voivat vetää niskan ja hartiat jumiin, aiheuttaa päänsärkyä, sydämen pamppailua, hampaiden narskuttelua öisin. Toisilla taas  tulee  vatsavaivoja.

Ihminen stressaantuu, jos hän kohtaa huolia ja liian vaikean tilanteen vaatimuksia, joihin hänen voimavaransa eivät välttämättä riitä. Koska stressi on usein luonteeltaan epämääräistä ja oman pään sisäistä, se voi jatkua  pitkään.

Persoonallisuus ja perimä vaikuttavat siihen, miten ihminen sietää stressiä. Yksi väsyy kuukaudessa, toinen rimpuilee vuositolkulla.

Jatkuva stressi on terveysriski. Stressihormoni kortisoli kohottaa verenpainetta, heikentää unenlaatua, laskee mielialaa. Tähän liittyy sympaattisen (kiihdyttävä) ja parasympaattisen (rauhoittava) hermoston tasapainon järkkyminen.

Vatsan ja aivojen yhteyttä tutkitaan nyt tiiviisti. Suuri osa välittäjäaineista syntyy vatsassa. Esimerkiksi suolistomikrobeilla on vaikutusta masennukseen.

Potilaat voidaan ehkä tulevaisuudessa jakaa eri ryhmiin suolistomikrobiston perusteella. Tutkimus auttaa kehittämään eri potilastyypeille räätälöityjä hoitomuotoja. Kun tutkimustietoa kertyy lisää, voi hyvinkin olla, että viljellään hyviä probiootteja, ja lääkärit määräävät niitä vatsavaivaiselle potilaalle.

Stressi voi saada aikaan monenlaisia häiriöitä vatsassa. Yhdelle voi tulla ripuli, toiselle ummetus. Tutkimuksissa on havaittu, että krooninen stressi voi saada suoliston mikrobiston sekaisin. Hyvä bakteereja kuolee, ja pahat bakteerit lisääntyvät, ja vatsa alkaa oireilla.

Kyse saattaa olla ärtyvän suolen oireyhtymästä, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia, ummetusta ja turvotusta. Ärtyvä suoli on psykosomaattinen vatsavaiva. On tutkittu, että vaivasta kärsivät arvoivat itsensä stressaantuneemmiksi kuin terveet ihmiset.

Stressireaktiolla ja ärtyvällä suolella on yhteys suolitsomikrobeihin. Ärtyvää suolta sairastavien suoliston suolistomikrobisto eroaa terveiden mikrobistosta. Tämä voi johtua stressistä, huolesta,  geeneistä, antibioottikuureista, ruokavaliosta.

Jos turvotus ja kipu on suurin ongelma, oireet voivat helpottaa fodmap-ruokavaliolla. Siinä karsitaan pois vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita. Näitä ovat muun muassa kaali, pavut, sipuli ja viljat.

Lähteet: Kauneus&terveys 11/2019, kuvat omat

Ketogeeninen ruokavalio

Minä en voi noudattaa ketogeenista ruokavaliota, koska olen kasvissyöjä. Eikä se kiinnostakaan. Ketogeeninen ruokavalio on tällä hetkellä kenties dieeteistä suosituin. Siitä on viime vuosina puhuneet niin Piilaakson teknologianörtit kuin Halle Berryn kaltaiset Hollywood-julkkikset. Tämä ilmiö näkyy Suomessakin, esimerkiksi netin tarjoamina ketogeenisen dieetin verkkovalmennuksina.

Mikä on ketogeeninen ruokavalio?

Vaikka "ketogeeninen" ruokavalio on monille uusi, itse idea on vanha. Jo 1970-luvulla syntyi Atkinsonin-dieetti, ja karppauskin on yksi versio siitä.

Keto-ruokavalio on tiukan vähähiilihydraattinen. Jo nimikin tarkoittaa, että siinä tavoitellaan ketoosia, jossa elimistö alkaa polttaa ketoaineita ja omaa rasvaa. Ketoosin voi käynnistää kahdella tavalla, paastolla ja hiilihydraattien syönnin rajoittamisella.

Mitä ketogeenisessä ruokavaliossa syödään?

Ruokavaliosta jätetään pois viljat, riisi, perunat, palkokasvit ja hedelmät. Niiden sijaan syödään paljon proteiinia ja rasvaa. Jotkut dieetillä olevat syövät ravintosuosituksista piittaamatta voita, kermaa ja pekonia.

Voiko ruokavaliolla hoitaa oikeasti sairauksia?

Ketogeeninen dieetti kehitettiin alunperin 1920-luvulla epilepsian hoitomuodoksi. Jo aiemmissa tutkimuksissa oli huomattu, että paastoaminen vähentää joidenkin epilepsiaa sairastavien kohtauksia.

Lisäksi ketogeenisestä rukavaliosta on ollut apua lyhyellä aikavälillä kakkostyypin diabeteksen hoidossa, mutta dieetti voi nostaa myös kolesteroliarvot pilviin. Monet tuntevat mahan  ja suoliston rauhoittuvan ja olonsa energisiksi.

Puolen vuoden tai vuoden mittaisista tutkimuksista ei voi päätellä, miten ketoositila vaikuttaa ihmiseen pitkällä aikavälillä.

Ruokavalio voi  heikentää suoliston mikrobiston koostumusta. Ketogeenisessä dieetissä karsitaan papujen, juuresten, hedelmien ja täysjyväviljojen kaltaisia ruokia.

Ruokavaliossa olisi tärkeä huolehtia kuitujen saannista. Jos siihen kuuluu pelkästään salaatin, kurkun ja tomaatin kaltaisia vesipitoisia kasviksia, kuitua tulee liian vähän. Kannattaisi ainakin käyttää juureksia ja marjoja. Lisäksi suositellaan kuitulisää, kuten psylliumkuitua, kauraleseitä tai pellavansiemeniä.

Laihtuuko ketogeenisellä ruokavaliolla?

Tutkimusten mukaan ketodieetillä laihtuu nopeasti, mutta usein vaikutukset ovat lyhytaikaisia.   Sellainen ruokavalio toimii, jota jaksaa jatkaa ainakin kaksi vuotta. Pahimmillaan tiukka dieetti voi altistaa syömisen häiriintymiselle ja johtaa jojolaihduttamisen kierteeseen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 30.1.2020, kuvat Pixabay