Länsimaissa, muun muassa Suomessakin, väestöstä 20-25 prosenttia on kroonisesti herkkävatsaisia. Jatkuva turvottelu on miltei normaali tila. Tätä on tutkittu paljon.
Selvä lääketieteellinen mittari huonolle ruoansulatukselle on ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS). Siitä kärsii länsimaissa 15-21 prosenttia. Samoin refluksitauti eli mahanesteen nouseminen säännöllisesti ruokatorveen tai kurkkuun ja polttelee on hyvin yleinen. Kaukoidässä nämä vaivat ovat harvinaisempia. Ärtyneen suolen oireyhtymässä suoliston mikrobisto on muuttunut köyhemmäksi.
Ruokavalion muuttuessa suoliston mikrobisto voi muuttua jyrkästi jo muutamien päivien aikana. Yhdysvaltoihin muuttaneiden thaimaalaisten suoliston bakteerikanta alkoi köyhtyä nopeasti.
Mitä kauemmin thaimaalaiset asuivat Yhdysvalloissa, sitä köyhemmäksi muuttui heidän bakteerikantansa. Muutokset yhdistyivät lihomiseen.
Länsimaalaisessa ruoassa on vähemmän ravinteita ja kuituja, ja se sisältää paljon sokeria, rasvaa ja pitkälle prosessoituja ruokia.
Yksi selitys suoliston sairauksille on yllättävää kyllä syömisen rytmi, johon vaikuttavat jo ruokailuvälineet. Kaukoidässä syödään puikoilla, mikä hidastaa syömisrytmiä ja pienentää suupaloja.
Riisin verensokeria nostattava vaikutus, glykeeminen indeksi, pieneni 81:sta 68:aan, kun riisiä syötiin lusikan sijasta puikoilla.
Hitaasti syövillä on kolme kertaa vähäisempi metabolisen oireyhtymän riski kuin nopeasti syövillä. Oireyhtymässä ihmiselle kasaantuu valtimokovettumataudin, hitaan tulehduksen ja 2-tyypin diabeteksen vaaratekijöitä.
Runsaat ateriat, ilman nieleminen, hotkiminen ja hiilihapotetut juomat ovat keskeisiä refluksitaudin syitä.
Japanissa aikuisista noin neljä prosenttia on lihavia, kun Suomessa sama lukema on noin 25 prosenttia. Perinteinen japanilainen ruoka on hyvin ravitsevaa ja se tukee ruoansulatusta. Siinä on usein paljon maitohappobakteereja sisältäviä ruokia, esimerkiksi misoa, joka on hapatettu soijaruoka. Maitohappobakteereja sisältävät ruoat sulaa helposti, koska bakteerit ovat tehneet hajoitustyötä etukäteen.
Yllättäen Ranska on poikkeus länsimaista, sillä siellä ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsii vain viisi prosenttia, ja myös refluksitautia on vähemmän.
Miksi ranskalaisilla on vähemmän suolistotauteja kuin muilla länsimaalaisilla? Vastaus ei ole herkuista kieltäytyminen. Ranskalaiset syövät kuusinkertaisesti juustoja, nelinkertaisesti leivonnaisia ja kolminkertaisesti lihaa verrattuna Yhdysvaltoihin.
Ranskalaisten salaisuus saattaa olla "pienten annosten ruokavalio". Siinä suositaan kaikenlaisia ruokia, mutta pieninä annoksina. Näin syövät saavat vähemmän kaloreita. Pienet annokset eivät myöskään kuormita ruoansulatusta eivätkä käynnistä suoliston stressiviestinää aivoihin. Ruokailu on myös arvokas tapahtuma, eikä vain tankkausta. Ruoan tulee olla hyvää.
Lähteet: Helsingin Sanomat 6.7.2020, kuvat Pixabay
