Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. toukokuuta 2020

Lohtuleivontaa koronan aikaan



Koronakevät sai ainakin alussa ja jotkut yhä vielä lohtuleipomaan. Moni leipoo pullaa tai sämpylöitä, pataleipää, karjalanpiirakoita, banaanikakkua, kääretorttua. Tuttuja ja kotoisia leivonnaisia.

Mikä saa leipomaan juuri tähän aikaan? Ensiksikin tuttujen leivonnaisten leipominen tuo turvallisuuden tunnetta. Jotakin tuttua ja pysyvää pelottavalta ja oudolta tuntuvaan aikaan.

Leivällä ja pullalla on vahva symboliarvo. Uuni on vanhastaan kodin sydän. Sieltä tulviva tuoksu kertoo, että täällä ollaan ja leivotaan, vaikka ikävässä ja hankalassa korona-ajassa ollaankin.



Nyt kun ollaan pitkiä aikoja kotona, olemme huomanneet, että kotona voi itse asiassa tehdä kaikenlaisia asioita, jos on aikaa. Mieluisimpia tekemisiä ovat sellaiset, jotka tuottavat lohtua, tuttuutta ja turvallisuutta, kuten leipominen. Yhtä tarpeellinen tekeminen saattaisi olla vaikka jääkaapin taustan siivoaminen, mutta moni meistä vaivaa mieluummin taikinan kohoamaan.

Leipominen symboloi myös selviytymistä: pystymme tarpeen vaatiessa vaikka leipomaan leivän itse.



Koronakevään alkaessa kauppojen leivontatarvikehyllyt tyhjentyivät kuivahiivapusseista. Tämä kertoo, että leivonnan suosio yllätti myös tuotteiden valmistajat.

Odottelu ja oleminen on monesti ahdistavampaa kuin se, että toimii edes jollakin tavalla, ja leipominen on toimintaa: teen läheisten hyväksi edes jotakin. En voi vaikuttaa poikkeusaikaan, mutta voin vaikuttaa siihen, millaiseksi eristäytymisen kokemus muodostuu. Harva leipoo vain itselleen, leivonnaiset tehdään jaettaviksi. Ruoan ja leivonnaisten kautta luodaan myös yhteyttä my perheeseen.




Lähteet: Helsingin Sanomat 23.4.2020, kuvat Pixabay

tiistai 1. tammikuuta 2019

Tästä ruokaan liittyvästä asiasta suomalaisilla on huono omatunto



Aivan aluksi Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille!
Näinhän se minulla hajamielisellä ihmisellä menee, että vasta kun olin kirjoittanut postauksen mieleeni tuli, että nythän juhlitaan uutta vuotta. Kun monta päivää on erityisen laiskana päivämäärät ja päivätkin menee sekaisin. Mutta  laiskottelu, pysähtyminen on jalo taito näinä niin mukakiireisinä aikoina. Postaukseni ei voisi olla huonommin ajoitettu. Mutta en tee tähän nyt  suosittua postausta tyyliin: Mitä mennyt vuosi antoi, plussat ja miinukset? Anteeksi, että postaus on taas asiapostaus.

68 prosentilla suomalaisista on huono omatunto siitä, että he heittävät syömäkelpoista ruokaa pois. Ruokahävikin ympäristövaikutuksista ollaan yhä enemmän tietoisia, mutta silti ruokaa päätyy roskiin.

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on valtavat 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä merkitsee 20 kiloa henkilöä kohti.


34 prosenttia suomalaisista heittää ruoan pois silloin, jos parasta ennen-päiväys on umpeutunut.

Mutta se on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote on samanlaatuista kuin valmistushetkellä. Parasta ennen päiväyksen jälkeen ruoka voi pysyä hyvänä jopa viikkoja tai kuukausia. Omat aistit kertoo, onko ruoka syötävää.

-Esimerkiksi riisi, oliiviöljy tai mysli ei ole syömäkelvotonta, vaikka parasta ennnen-päiväys olisi umpeutunut, Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andesson kertoo.


Leipä on - ainakin meidän taloudessa - sellainen ruoka, jota tulee helposti ostettua liikaa. Ja se liika homehtuu. Tämän voi estää pakastamalla liiat leivät. Leivän voi vaikkapa paahtaa suoraan jäisenä pakastimesta otettuna.

Ruoka joka olisi muuten päätynyt roskiin muun muassa pakkausten vaihtumisesta, liikatuotannosta tai lähestyvästä parasta ennen-päiväyksestä johtuen pääsee hyötykäyttöön Matsmartin ansiosta. Matsmart myy verkkokaupassaan ruokaa 20-90 prosentin alennuksella.


Joutuuko sinun taloudessa ruokaa biojätteeseen?  Vai onko teillä koira, joka estää ruokahävikin?


Lähteet: MTV uutiset Hanna Kaisa Taskinen, MTV uutiset Laura Matilainen, kuvat. Pixabay