Mikä saa leipomaan juuri tähän aikaan? Ensiksikin tuttujen leivonnaisten leipominen tuo turvallisuuden tunnetta. Jotakin tuttua ja pysyvää pelottavalta ja oudolta tuntuvaan aikaan.
Leivällä ja pullalla on vahva symboliarvo. Uuni on vanhastaan kodin sydän. Sieltä tulviva tuoksu kertoo, että täällä ollaan ja leivotaan, vaikka ikävässä ja hankalassa korona-ajassa ollaankin.
Nyt kun ollaan pitkiä aikoja kotona, olemme huomanneet, että kotona voi itse asiassa tehdä kaikenlaisia asioita, jos on aikaa. Mieluisimpia tekemisiä ovat sellaiset, jotka tuottavat lohtua, tuttuutta ja turvallisuutta, kuten leipominen. Yhtä tarpeellinen tekeminen saattaisi olla vaikka jääkaapin taustan siivoaminen, mutta moni meistä vaivaa mieluummin taikinan kohoamaan.
Leipominen symboloi myös selviytymistä: pystymme tarpeen vaatiessa vaikka leipomaan leivän itse.
Koronakevään alkaessa kauppojen leivontatarvikehyllyt tyhjentyivät kuivahiivapusseista. Tämä kertoo, että leivonnan suosio yllätti myös tuotteiden valmistajat.
Odottelu ja oleminen on monesti ahdistavampaa kuin se, että toimii edes jollakin tavalla, ja leipominen on toimintaa: teen läheisten hyväksi edes jotakin. En voi vaikuttaa poikkeusaikaan, mutta voin vaikuttaa siihen, millaiseksi eristäytymisen kokemus muodostuu. Harva leipoo vain itselleen, leivonnaiset tehdään jaettaviksi. Ruoan ja leivonnaisten kautta luodaan myös yhteyttä my perheeseen.
Lähteet: Helsingin Sanomat 23.4.2020, kuvat Pixabay
