Tästä ruokaan liittyvästä asiasta suomalaisilla on huono omatunto

Aivan aluksi Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille!
Näinhän se minulla hajamielisellä ihmisellä menee, että vasta kun olin kirjoittanut postauksen mieleeni tuli, että nythän juhlitaan uutta vuotta. Kun monta päivää on erityisen laiskana päivämäärät ja päivätkin menee sekaisin. Mutta  laiskottelu, pysähtyminen on jalo taito näinä niin mukakiireisinä aikoina. Postaukseni ei voisi olla huonommin ajoitettu. Mutta en tee tähän nyt  suosittua postausta tyyliin: Mitä mennyt vuosi antoi, plussat ja miinukset? Anteeksi, että postaus on taas asiapostaus.

68 prosentilla suomalaisista on huono omatunto siitä, että he heittävät syömäkelpoista ruokaa pois. Ruokahävikin ympäristövaikutuksista ollaan yhä enemmän tietoisia, mutta silti ruokaa päätyy roskiin.

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on valtavat 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä merkitsee 20 kiloa henkilöä kohti.

34 prosenttia suomalaisista heittää ruoan pois silloin, jos parasta ennen-päiväys on umpeutunut.

Mutta se on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote on samanlaatuista kuin valmistushetkellä. Parasta ennen päiväyksen jälkeen ruoka voi pysyä hyvänä jopa viikkoja tai kuukausia. Omat aistit kertoo, onko ruoka syötävää.

-Esimerkiksi riisi, oliiviöljy tai mysli ei ole syömäkelvotonta, vaikka parasta ennnen-päiväys olisi umpeutunut, Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andesson kertoo.

Leipä on - ainakin meidän taloudessa - sellainen ruoka, jota tulee helposti ostettua liikaa. Ja se liika homehtuu. Tämän voi estää pakastamalla liiat leivät. Leivän voi vaikkapa paahtaa suoraan jäisenä pakastimesta otettuna.

Ruoka joka olisi muuten päätynyt roskiin muun muassa pakkausten vaihtumisesta, liikatuotannosta tai lähestyvästä parasta ennen-päiväyksestä johtuen pääsee hyötykäyttöön Matsmartin ansiosta. Matsmart myy verkkokaupassaan ruokaa 20-90 prosentin alennuksella.

Joutuuko sinun taloudessa ruokaa biojätteeseen?  Vai onko teillä koira, joka estää ruokahävikin?

Lähteet: MTV uutiset Hanna Kaisa Taskinen, MTV uutiset Laura Matilainen, kuvat. Pixabay

Joulun jälkeen ruokaa roskiin - miten vältät tämän?

En halua opettajan ottein jankuttaa hävikkiruoasta. Mutta tämä aihe on läheinen ja tuttu. Etenkin joulun aikaan ruokaa tulee ostettua helposti liikaa. Suomalainen käyttää jouluruokaan keskimäärin 161 euroa. Matsmartin tiedote joulun ruokahävikistä jäi mietityttämään.

Lopulta ylimääräinen ruoka makaa jääkaapissa, unohtuu ja päätyy biojätteeseen. Toivottavasti sinne biojätteeseen eikä sekajätteeseen. Samoin kun ruoka palaa hiljalleen biojätteessä ruokaan on palanut aivan turhaan rahaa.

Seuraavaksi muutamia vinkkejä joulun ruokahävikin pienentämiseksi. Suunnittelu - niin kuin joka asiassa - on kaiken aa ja oo.

1)Vähennä jouluherkkupöydän valikoimaa.

Suunnittelkaa jouluateria yhdessä koko perheen kanssa. Kirjoittakaa ylös tai tallentakaa kännykkään muistiin ruoat, joita todella haluatte syödä. Herkkujen ollessa kyseessä lista lähtee aika varmasti käsistä. Joten kannattaa jättää ostamatta listan loppupään herkut.

2) Laske paljonko ruokaa oikeasti tarvitaan.

Tiettyä ruokaa kaiken valtavan ruokamäärän keskellä ei tarvita niin paljon kuin arjessa. Joten unohda suositukset tapaan 3-4 henkilölle. Jouluruoka pöydässä tavalliset suositukset ei yksinkertaisesti päde. Jouluruokapöydässä neljän hengen reseptistä riittää 11-12 ruokailijalle. Kaikkien herkkujen ympäröimänä.

3)Pysy suunnitelmassa.

Pidä pää kylmänä kaupassa. Älä sorru kauniisiin ja houkutteleviin tarjouksiin, sillä niitä on aina tuleva ja oleva joulun alla.

4)Ajattele pienesti.

Käytä pieniä tarjoiluastioita. Siksikin että ruokaa on tarjolla paljon. Pienemmillä lautasilla ruokaa on helpompi ottaa todellinen mielihalun määrä.

5)Joulun jälkeen suunnittele jo vähän ensi joulua.

Ostoslista olisi hyvä käydä joulun jälkeen läpi. Oliko jokin ruoka, joka ei oikein kelvannut kenellekään? Puuttuiko herkkujen keskeltä jotakin? Ensi jouluna korjaat nämä asiat. Voit päättää näin vaikka joulun jäljiltä suklaata mutustellen.

Joulukuussa ostetaan viidenneksen enemmän päivittäistavaroita normaalikuukauteen verrattuna.

Karl Anderson Matsmartista kertoo: "Suomalaiset kotitaloudet heittävät roskiin 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Tämä on resurssien tuhlaamista ja siitä aiheutuu myös turhia kasvihuone-päästöjä.

Matsmartilla on myös kiinnostava ekologinen verkkokauppa, josta voi ostaa halvalla tuotteita, jotka muuten heitettäisiin pois. Tuotteet tulevat muun muassa sesonkivaihteluista, liikatuotannosta, pakkausten vaihtamisesta, lähestyvistä tai umpeutuneista parasta ennen päiväyksistä. Samalla ruokahävikki pienenee. Vuonna 2017 Matsmart pelasti ekologisesti tietoisten asiakkaidensa kanssa 2500 tonnia ruokaa Pohjoismaissa.

Suosittelen täydellä sydämellä tätä verkkokauppaa!

Suunnitteletko sinä tarkasti joulupöytäsi? Vai oletko enemmän fiilisostaja? Jääkö sinulla syömätöntä ruokaa?

Lähteet: Matsmartin tiedote, Cision tiedotepalvelu, kuvat: Pixabay, Pexel