Olen miettinyt tätä kysymystä ja aina päätynyt siihen, että ihminen on vasta vanhana viisas. Viisas on vanha ihminen, jolla on elämänkokemuksen lisäksi vielä uteliaisuutta elämälle. Älykkyys on eri asia kuin viisaus. Nuorikin ihminen voi olla esimerkiksi matemaattis-loogisesti tai kielellisesti älykäs.
Tätäkin asiaa on tutkittu. Dosentti Eeva Kallio kuuluu harvoihin suomalaisiin viisaustutkijoihin. Hänen toimittamansa kirja Aikuisen ajattelun kehitys julkaistiin kaksi vuotta sitten.
Kyky vaihtaa näkökulmaa
Hänen mukaansa yksi viisauden avaimista on kyky vaihtaa näkökulmaa. Moninäkökulmaisuus. Kyky vaihtaa näkökulmaa vaatii etenkin ajattelun joustavuutta. Suhteellisuudentajuakin.
Joustaminen voi kyllä joutua koetukselle, jos esimerkiksi joku lietsoo somessa vihapuhetta pakolaisia vastaan. Silloin viisas ihminen pystyy ymmärtämään, että tällaisen tyypin ajattelu nousee nimenomaan tunteista. Ei siis järjestä. Mutta hänen tekoaan - melskaamista somessa - ei tarvitse hyväksyä.
Kokemustieto
Näkökulman vaihtamisen lisäksi aivan yhtä tärkeää on kokemustieto. Sitä nimitetään myös hiljaiseksi tiedoksi. Sitä ei saa oppikirjoista. Kokemustiedossa omakohtaisuus voi yhdistyä asiatietoon, ja syntyy hyvää asiantuntijuutta. Esimerkiksi sairaanhoitaja huomaa avuntarvitsijan ennen kuin tämä horjahtaa.
Tunne-elämän kehittyneisyys
Kolmas viisauden piirre on tunne-elämän kehittyneisyys. Esimerkiksi kyky aukaista omia tunne-elämän solmujaan. Se on myös vastuuntuntoista aikuisuutta. Erityisesti empatian kykyä.
Eettisyys
Viisas ihminen haluaa tehdä jotakin hyvää yhteisössään. Jotkut ehkä maailmanlaajuisesti. Se voi vaatia omasta mukavuudesta tinkimistä. Kuten esimerkiksi tahto elää ekologisesti vastuullisesti.
Kun ihmisiltä kysytään, ketä he pitävät viisaina, hyvin usein vastaus on Äiti Teresa, Nelson Mandela, Martin Luther King. He kaikki tekivät jotakin, joka ylitti henkilökohtaisuuden ja he joutuivat myös kärsimään toisten puolesta.
Minkälainen ihminen on sinusta viisas?
Lähteet: Hyväterveys 11/2018, kuvat omat
