Luomuruokaa voidaan ostaa itsekkäistä syistä

Pääkaupunkiseudulla asuvat miehet ajattelevat, että luomuruokaa ostava mies on hienostunut, eettinen, varakas, fiksu.

Vaikka luomuruuan valintaa perustellaan esimerkiksi hyvällä maulla, terveellisyydellä, eettisyydellä. Ostopäätöksen takana on yritys hankkia itselle arvostusta.

Maaseudulla ei ole näin. Luomuun voidaan suhtautua jopa kielteisesti. Vielä muutama vuosi sitten luomuviljelyä pidettiin hippien ja harrastelijoiden puuhana.

Tanskassa luomutuotteiden osuus kulutuksesta on kymmenen prosenttia. Suomessa vain kaksi prosenttia.

Itselleen arvostusta hakevien pääkaupunkiseudun miesten lisäksi ihmisillä on eilaisia motiiveja ostaa luomua. Luomua arvostavat erityisesti ihmiset, jotka painottavat eettisyyttä valinnoissaan.

Yllättävää on, että konservatiivit suhatutuvat luomuun myönteisesti, vaikka se oli aikoinaan  vain viherhippien makuun.

Luomusta ei innostu mielihyvää ja nautintoa hakevat hedonistit.

Ostako sinä luomua?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: Helsingin sanomat 21.2.2019, kuvat Pixabay 

  I

Millainen ihminen on viisas?

Olen miettinyt tätä kysymystä ja aina päätynyt siihen, että ihminen on vasta vanhana viisas. Viisas on vanha ihminen, jolla on elämänkokemuksen lisäksi vielä uteliaisuutta elämälle. Älykkyys on eri asia kuin viisaus. Nuorikin ihminen voi olla esimerkiksi matemaattis-loogisesti tai kielellisesti älykäs.

Tätäkin asiaa on tutkittu. Dosentti Eeva Kallio kuuluu harvoihin suomalaisiin viisaustutkijoihin. Hänen toimittamansa kirja Aikuisen ajattelun kehitys julkaistiin kaksi vuotta sitten.

               Kyky vaihtaa näkökulmaa

Hänen mukaansa yksi viisauden avaimista on kyky vaihtaa näkökulmaa. Moninäkökulmaisuus. Kyky vaihtaa näkökulmaa vaatii etenkin ajattelun joustavuutta. Suhteellisuudentajuakin.

Joustaminen voi kyllä joutua koetukselle, jos esimerkiksi joku lietsoo somessa vihapuhetta pakolaisia vastaan. Silloin viisas ihminen pystyy ymmärtämään, että tällaisen tyypin ajattelu nousee nimenomaan tunteista. Ei siis järjestä. Mutta hänen tekoaan - melskaamista somessa - ei tarvitse hyväksyä.

            Kokemustieto

Näkökulman vaihtamisen lisäksi aivan yhtä tärkeää on kokemustieto. Sitä nimitetään myös hiljaiseksi tiedoksi. Sitä ei saa oppikirjoista. Kokemustiedossa omakohtaisuus voi yhdistyä asiatietoon, ja syntyy hyvää asiantuntijuutta. Esimerkiksi sairaanhoitaja huomaa avuntarvitsijan ennen kuin tämä horjahtaa.

        Tunne-elämän kehittyneisyys

Kolmas viisauden piirre on tunne-elämän kehittyneisyys. Esimerkiksi kyky aukaista omia tunne-elämän solmujaan. Se on myös vastuuntuntoista aikuisuutta. Erityisesti empatian kykyä.

       Eettisyys

Viisas ihminen haluaa tehdä jotakin hyvää yhteisössään. Jotkut ehkä maailmanlaajuisesti. Se voi vaatia omasta mukavuudesta tinkimistä. Kuten esimerkiksi tahto elää ekologisesti vastuullisesti.

Kun ihmisiltä kysytään, ketä he pitävät viisaina, hyvin usein vastaus on Äiti Teresa, Nelson Mandela, Martin Luther King. He kaikki tekivät jotakin, joka ylitti henkilökohtaisuuden ja he joutuivat myös kärsimään toisten puolesta.

Minkälainen ihminen on sinusta viisas?

Lähteet: Hyväterveys 11/2018, kuvat omat