Taas minun pieni maailmani meni heikun keikun, kun luin Hesarista ravinnon turvallisuuden professori Maria Heinosen käsityksiä ruuan terveellisyydestä.
Mitä tai ketä enää uskoa? Ehkä pitää syödä ruokaa, joka tekee hyvän olon ja pitää jotenkin terveen kirjoissa. Minun pitäisi käyttää omaa päätäni, jos siellä vielä jotakin käytettävää on.(Epäilen.)
Maria Heinosta kismittää kovasti nykyinen trendi ruuan aitouden ja puhtauden tärkeydestä.Hänen mukaansa mediassa ja muualla annetaan täysin humppaohjeita. Tyyliin: vältä tuotteita, joissa on yli viisi ainesosaa; lue e-koodit tarkasti...
Heinoselle lisäaineettomuus ei ole ollenkaan tärkeää ruuassa. E-koodien tihrustamisen sijasta ihmisten pitäisi seurata sokerin, suolan ja kovan rasvan käyttöään.
Moni lisäaine, kaksi kolmasosa, esiintyy myös luonnossa ja ihmisen elimistössä. Muun muassa paljon arvosteltua glutamaattia löytyy tomaatista ja parsakaalista.
Hän syö myös einesruokia ja valmisruokia. Luomua Heinonen ei syö. Hän ei ole löytänyt näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisyyden kannalta normaalia ruokaa parempaa.Ruoka ei ehkäise, hoida tai paranna sairauksia. Lisäaineet eivät tee ruuasta hyvää tai huonoa. E-koodit on tarkasti laadittu.
EFSA eli Euroopan elintarviketeollisuuden viranomainen on käynyt läpi vuodesta 2008 lähtien 2700 elintarvikkeissa käytettyä terveysväittämää. Vain muutama sata on todeksi todettu.
Silti myydään tuotteita, joiden terveysväittämillä ei ole mitään katetta. Esimerkiksi hopeavesi viimeisimpänä villityksenä on osoittautunut jopa vaaralliseksi. Luonnonmukaisuus ei ole turvallisuuden tai terveellisyyden tae.
Nyt kun keskustellaan paljon ruuasta, Heinosen sanomiset ovat nostaneet kritiikkiä. Eikä ihme. Hän on melko ehdoton käsityksissään. Häntä on nimitelty jopa ruokateollisuuden kätyriksi.
Heinosen mielipiteet saa minut mietteliääksi.
Ehkäpä jonkinlainen kultainen keskitie olisi näissä ruokajutuissa paras.
Syötkö sinä luomua?
Lähteet: Helsingin Sanomat 1.2.2018, kuvat Pexel. Pixabay
