Tämä viikko on ollut jotenkin penseä. Minusta tuntuu, että elämäni on sairaanhoitajilla, lääkäreillä ja labroissa juoksentelua. Viime labrassa oli taas jokin bakteeri virtsassa, ja sain antibioottikuurin. Kun on katetri, se kuulema lisää virtsatientulehduksia. Voi, minun vatsan mikrobisto! Tämä oli kuudes tai seitsemäs virtasrakontulehdus neljän kuukauden aikana, kun olen sairastanut virtsaumpea.
Kun heräsin tänä aamuna, astuin virtsaan. Virtsapussi oli yöllä fuskannut ja tihuuttanut virtsaa lattialle. Ei hyvä aamu - sitten vaan siivoamaan. Nämä minun katetrini ovat kaikki fuskanneet jossakin vaiheessa.
Onneksi 16.6 kirurgin vastaanotolla saan ehkä tämän kystofix-katetrin pois, koska olen pissannut normaalisti noin kuukauden. Tämä uusin katetri asennettiin niin, että pieni putki laitettiin virtsarakkoon vatsan läpi. Sitä reikää minun pitää suihkutella ja desinfioida joka päivä. Mutta on todella ihana, että tämän katetrin ansioista voin pissata myös normaalisti. Kuntosali ja kaikki rehkiminen on kielletty.
Silti olen tehnyt puutarhatöitä varoen kyykistymistä, mutta on pakko kyykistyä välillä. Olen siivonnut talon takana olevaa hedeläpuutarhaa ja kasvimaata, vaikka en tänä kesänä kylväkkään sitä. Omenapuut ovat yltäkylläisesti kukassa. Tulee paljon omenaa. Näiden hommien takia katetrin reiästä on tullut verta. Hus olkoon.
Koska viikko on ollut murheellinen, olen alkanut miettiä elämän tarkoitusta. Antiikissa ne oli hyvyys, totuus ja kauneus. Kristillisessä maailmassa usko, toivo ja rakkaus.
Olen päätynyt siihen, että elämäni tarkoitus on oppia rakkautta. Lähinnä muita ihmisiä ja eläimiä, koko luontoa kohtaan. Olemme täällä oppimassa rakastamaan. Tämä tuntuu niin selkeältä.
Olin toissa päivänä jalkahoidossa. Se oli hyvin nautinnollista, kun hoitaja hipelöi jalkapohjia. Ne olivat hyvässä kunnossa, niinpä hoitaja keskittyi hieromiseen, kynsien leikkaamiseen ja kiillottamiseen. Olo oli hoidon jälkeen raukea.
Leivoin taas tällä viikolla hapanjuurileipää. Hapanjuurileivän valmistus vie mennessään. Olen lukenut siitä paljon ja liittynyt facebook-hapanjuurileipä ryhmään. Ensi viikolla leivon taas kaksi leipää - saas nähdä minkälaisia leivistä tulee. Olen nyt aikaisemmilla kahdella kerralla onnistunut melko hyvin. Ja miten herkullisisa leivät onkaan. Mieskin tykkää.
Mies sai yhdeltä asakkaaltaan paljon pakastemarjoja, eikä kaikki sopinut meidän pakastearkkuihin. Siispä leivoin marja-aroniapiirakkaa ja keitin marjoista mehua. Eniten on mustikkaa. Loput syödään aamuisin jugurtin kanssa - kolme kourallista. Tänään teen puolukkarahkaa.
Raparpereissakin olisi paljon syömistä. Ennen tätä valtavaa marjalahjoitusta ennätin tehdä raparperikiisseliä. Tahtoisin tehdä piirakan, jossa on pehmeää marenkia päällä. Ehkäpä teen sen mustikasta. Toisaalta se kaipaisi jotain kirpeää, ehkä puolukkaa.
Mies osti trumpetin mielettömän monien soittimien lisäksi. Hän kuluttaa kyllä paljon rahaa, koska osti auton viime viikolla. Minulla menee rahaa vain lähinnä ruokaan ja luonnonkosmetiikkaan.
Toivottavasti ensi viikko olisi lempeämpi. Siihen mennessä olen istuttanut köynnöskukat ja kesäkukat.
Hyvää viikonlopppua!
Ensimmäinen kuva on taidekeskus Salmelan kesänäyttelystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!