Itsetunnosta

 

Monesti itsetunnosta puhutaan  sävyyn, että se on joko hyvä tai huono, mutta todellisuudessa itsetunto ei ole näin yksinkertainen asia. Se voi olla hyvä joissakin asioissa ja huonompi toisissa.

Itsetunto rakentuu monista osista. Ensimmäinen osa on itsetuntemus, mikä tarkoittaa realistista mutta hyväksyvää kuvaa itsestä. Toinen osa on käsitys omasta arvosta. Yksi itsetunnon haaste saattaakin olla sitkeä ajatus, että muiden rakkaus ja hyväksyntä pitäisi ansaita. Tämä voi ajaa suorittamaan pakonomaisesti.

Kolmas itsetunnon osa on käsitykset omasta kyvykkyydestä ja taidoista. Alhainen itsetunto voi näkyä esimerkiksi siinä, että pelkää muiden huomaavan, ettei osaa mitään tai on tyhmä. Tavallista on se, että vastoinkäymiset jäävät pyörimään mieleen pitkiksi ajoiksi tai että jatkuvasti huolehtii, pärjääkö töissä tai muuten elämässä.

Moni on omalle lähipiirilleen esimerkki itsetunnon vaikutuksista. Jos puhuu itsestään pahaa jatkuvasti ääneen tai ei ikinä tartu mihinkään haasteisiin, välittää muille käsitystä maailmasta vaarallisena ja vaativana paikkana.

Kun on saanut tukea omanarvontunnon ja rajojen kehittymiseen lapsena, itsetuntokin on usein vahvempi, mutta nykyisessäkin elämäntilanteessa voi miettiä, miten ympärillä olevat ihmiset itseä kohtelevat. Jos opettelee asettamaan rajoja, ihmissuhteet paranevat ja itsetuntokin usein vahvistuu.

Näin voit voimistaa itsetuntoa:

"Puhu itsellesi kannustavammin. Julma sisäinen puhe latistaa itsetuntoa.

Etsi nautintoa ja tee parhaasi mukaan asioita, jotka eivät tunnu suorittamiselta.

Kokeile uutta ja kehitä siten itsetuntemustasi. Tutkaile, kuka oletkaan.

Vaali hyviä ihmissuhteita. Opettele ajattelemaan, että olet niiden arvoinen.

Hae apua ammattilaiselta toistuvaan arvottomuuden kokemukseen."

Lähteet: Kauneus&Terveys 3-4 2024,  kuvat omat