Tavallisin persoonallisuutta kuvaava psykologinen malli on niin sanottu Big Five. Tähän sisältyy viisi persoonallisuuspiirrettä: avoimuus, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus ja neuroottisuus. Näistä voi olla myös vastakohdat tai keskikohdat.
Perinteisen käsityksen mukaan persoonallisuuden piirteitä on melkein mahdotonta muuttaa. Helsingin yliopiston psykologian professorin Markus Jokelan mukaan uudempi käsitys kulkee kuitenkin joustavampaan ja muuttuvampaan suuntaan, pysyvästä jatkuvasti muuttuvaan.
"Toimintaan vaikuttavat useat erilaiset tilannekohtaiset tekijät, henkilön silloinen vireystila, mieliala, kiire ja muut päivän kuluessa muuttuvat psykologiset olosuhteet."
Pysyvänä pidetty persoonallisuus muuttuu muun muassa psykoterapiassa, jossa lisääntyvät potilaiden emootioiden eli henkisten tunteiden tasapainoisuus sekä avoimuus ja ulospäinsuuntautuneisuus.
Se, mitä ajatellaan persoonallisuuden piirteenä, voi olla jopa tuntien sisällä ohimenevä tunne.
Tällaisia nopeita muutoksia kuvaa psykologian käsite intraindividual variability eli yksilökohtainen vaihtelevuus.
Henkilö voi olla ikävä ja sulkeutunut aamulla, mutta avoin ja miellyttävä keskipäivästä lähtien.
Moni tunnistaa myös sellaisen ilmiön, että ihminen voi muuttua kuin toiseksi persoonaksi riippuen ympäristöstä tai kulloisestakin seurasta.
Ihmisten muuntuminen on jopa niin suurta, että se ylittää persoonallisuuden piirteiden keskimääräiset erot kahden henkilön välillä, eräässä psykologisessa kokeessa huomattiin.
Edistyksellistä kokeessa oli se, että tutkijat ottivat huomioon pelkän stressin sijaan myös sen, mistä se johtui.
Riitely kumppanin kanssa järkyttää emotionaalisesti enemmän kuin työpaineet ja ne taas kuormittavat enemmän kuin päivittäiset harmit, kuten myöhästymiset tai tekemättömät kotityöt.
Lyhyen ajan yksilölliset vaihtelut saattavat olla eniten reaktioita siihen, mitä tapahtuu tietyissä tilanteissa, kuten kotona lasten kanssa, ystävien seurassa tai lääkärin vastaanotolla.
"Toiset ovat herkempiä tällaisille vaihteluille kuin toiset. Suurimmaksi osaksi kyse on siitä, että ihmiset virheellisesti tulkitsevat liian monet ohimenevät tapahtumat persoonallisuutta kuvaaviksi ilmiöiksi", Jokela sanoo.
Saksalaisessa tutkimuksessa selvisi, että kuormittavissa tilanteissa esiintyi runsaasti neuroottisuutta, suorituskeskeisissä tilanteissa ulospäinsuuntautuneisuutta ja älyllisissä tilanteissa tunnollisuutta myös niillä, joilla nämä piirteet olivat muutoin heikompia.
Henkilö, jonka tunteet heiluvat vahvasti, kuvataan psykologiassa epävakaaksi persoonallisuudeksi tai rajatilaksi. Arjessa saatetaan puhua "ailahtelevasta" henkilöstä. Hän saattaa esimerkiksi nauraa ja itkeä vuoron perään hallitsemattoman tuntuisesti.
Uusien tutkimusten mukaan epävakaus voi olla kuitenkin enemmän seurausta hallitsemattomista ja odottamattomista tapahtumista, kuten arkisesta kaaoksesta työssä.
"Yleensä ihmiset eivät hidasta riittävästi tunnekokemusten töyssyissä, jolloin tunnevaihtelu koetaan epämiellyttävänä ja psyykkisesti rasittavana. Joustava suhtautuminen tunnevaihteluihin vaatii enemmän valppautta ja vastaanottavaisuutta", Jokela sanoo.
Ihminen voi kokemuksen myötä harjaantua vähemmän reaktiiviseksi, mikä tasoittaa tunnevaihtelujen rasittavuutta.
Jopa kielteiset tunteet pystytään tuntemaan perusteellisesti, mikä lopulta parantaa hyvinvointia.
Monipuolinen tunnekirjo on eduksi. Kirjavasti tunteita kokeva voi olla vastustuskykyisempi elämän kuohuissa.
Psykologian professori Michelle Newman työryhmineen on kehittämässä sovellusta nimeltä Skilljoy.
Tämä ohjaa kiinnittäämään huomiota nykyhetken myönteisiin puoliin, pohtimaan ja tallentamaan niitä sekä osallistumaan ja nauttimaan erilaisista käyttäjälle soveltuvista toimista. Sitä käyttävät murehtivat vähemmän kuin ennen sovelluksen käyttöä.
Sovellusta on käytetty erityisesti yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä eli neuroosista kärsivien hoidossa.
Ihmiset eivät usein edes tiedosta tai muista, mikä laukaisee heidän ahdistuksensa. Syynä saattavat olla biologiset tekijät, kuten hormonit ja aivojen kemialliset reaktiot.
Nämä taas voivat kytkeytyä tiettyihin elintapoihin, kuten alkoholiin, uneen tai ruoansulatuskanavan hyvinvointiin. Tällaisista muuttujista voi seurata "selittämätöntä ahdistuneisuutta".
Mielenkiintoista ja lohdullista!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Marianne.
PoistaMielenkiintoista luettavaa ja samaistun. En ole aamuihminen ja herään hitaasti. Ärsykkeet ärsyttää ja jos saan herätä rauhassa viipyen, silloin tulee hyvä meininki, mutta tällainen ei ole arjessa mahdollista. Toki osaltaan liian vähäiset unet tekevät ärtyisäksi. Olen huomannut, että tarvitsen pitkät unet, jotta saan riittävästi syvää unta.
VastaaPoistaPäivällä parhaimmillani, kuten varmaan moni muukin.
Sydämellisiä heinäkuun päiviä Marja. <3
Kiitos kommentistasi Tiia. Silloin kun lapseni olivat päiväkodissa ja alakoulussa, aamut olivat vilkkaita. Nyt jälkeen päin ihmettelen, että miten jaksoin sellaisia aamuja. Mutta vanhemmat tottuvat. Rakkaudesta. Ikävää ettei sinulla ole mahdollisuutta hitaisiin ja hiljaisiin aamuihin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista