Sienet ovat voimaruokaa

 

    Suppilovahveroita

Kuten olen tässä blogissa useamman kerran kertonut, olen sienihullu. Valitettavasti tänne ei tullut juurikaan sieniä tänä vuonna. Jonkin verran kanttarelleja löysin pitkän etsimisen jälkeen. Muun muassa mustaa torvisientä, mustavahakasta, kehnäsientä, lampaankääpää, orakkaita, haperoita, suppilovahveroita ja rouskuja on kovin vähän. Herkkutatteja on enemmän. Ne ovat minun lempisieniä. Käveltyä tulee paljon sienijahdissa. Silläkin tavalla sienet ovat voimaruokaa, kun melkein juoksee ja hiiviskelee niiden perässä. Ja tietenkin saa nauttia metsän rauhoittavasta vaikutuksesta ja ihailla luontoa.

Jos ei pidä sienestyksestä taikka ei ole oppinut aina tunnistamaan sieniä, kaupassa on hyviä sieniä kuten herkkusieniä, osterivinokkaita ja purkeissa erilaisia ruokasieniä, ertyisesti metsäsieniä.

Aasiassa sieniä käytetään virallisina lääkkeinä toisin kuin Euroopassa, mutta kuitenkin myös Euroopassa erilaisten sieniin pohjautuvien ravintolisien käyttö on viimeisten 15 vuoden aikana ollut voimakkaassa kasvussa. Aasian maissa sieniä on käytetty pitkään muun muuassa valtimotaudin, diabeteksen, allergioiden, astman ja niveltulehdusten hoitoon.

Sienissä on omia hyötyaineita kuten vitamiineja, hivenaineita, rasvahappoja, fenoleja ja kuituja. Sienillä on erityisesti kolesterolia alentavia ja 2-tyypin diabetesta hoitavia ominaisuuksia. Myös aivoterveyteen näyttäisi olevan vaikutusta.

                       Suppilovahveroita, orakkaita, mustia torvisieniä.

Nykyisin sieniä tutkitaan päivänpolttavissa sairauksissa, muun muassa syövissä, hermoston rappeumataudissa, immuniteetin parantamisessa ja jopa masennuksessa.

Sienissä on paljon kuituja, jotka pysyvät sulamattomana ja päätyvät suoliston hyvää bakteerikantaa ruokkimaan. Hyvä vaikutus suolistoon tukee vahvempaa immuniteettia.

Sienet ovat sydänystävällistä ruokaa. Niissä on terponoideja ja peptidejä. Sienet parantavat myös kolesteroliarvoja.

Satojen tuhansien suomalaisten elimistössä on matala-asteinen eli hiljainen tulehdustila. Se vaikuttaa muun muassa syöpiin, muistisairauksiin, 2-tyypin diabetekseen ja sydänsairauksiin. Sienissä on hyviä antioksidantteja, jotka vähentävät tulehdustilaa.

Sienillä voi olla jopa syöpää estävä vaikutus. Niillä, jotka syövät päivittäin vähintään 18 grammaa sieniä, on 45 prosenttia pienempi riski sairastua syöpään verrattuna niihin, jotka eivät syö sieniä.

    Mustatorvisieni

Vaikutukset hermostoon

Niillä, jotka syövät paljon sieniä, aivot saattavat toimia keskimääräistä paremmin vanhuusiässä. Sienien monet polysakkaridit ja antioksidantit tukevat kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn kykyjä ja voivat siten ehkäistä hermoston rappeumatauteja, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautia, mutta näissä sienimäärät ovat hyvin isoja.

Vuonna 2017 julkaistussa japanilaisessa tutkimuksessa huomattiin, että sieniä ainakin kolmesti viikossa syövillä riski sairastua dementiaan oli noin viidenneksen pienempi kuin verrokeilla, jotka söivät sieniä harvemmin kuin kerran viikossa.

                       Lampaankääpä                      

Lähteet: Hyvä Terveys 10-2022, kuvat omat