maanantai 5. elokuuta 2019

Kirjoitan liikaa ongelmistani




Itseironinen laulu ja ryminää kriiseistä ja ongelmista. Minua aina hymyilyttää tämä Ismo Alangon Kriisistä kriisiin.




Huomasin, että kirjoitan tähän blogiin yleensä ja omasta elämästäni miltei riuskasti lähinnä ongelmia. Kyllä minulla on myös paljon hyvää ja kaunista elämässäni. Jotenkin ei ole tullut mieleeni kirjoittaa paljonkaan siitä. (Ja onko tämä taas vain uusi ongelma, että kirjoitan liikaa ongelmistani?)


Kirjoitan ongelmistani osittain siksi, että niistä kirjoittaminen voi  helpottaa niiden käsittelyä. Mutta saattaa olla puuduttavaa lukijalle.  En ole  kuitenkaan murheen reliikki. Vaikka välillä ajatukset ja tunteet ovat kuin lietettä.


Julkaisin aiemmin kerran viikossa postauksen "päivän vaatteet". Sekin on huomaamattani jäänyt. Eikä minusta saa poseeraajaa. Ei sitten millään. Lähinnä kollotin ja mökötin niissä kuvissa, mutta vaatteet tulee jossakin vaiheessa taas olemaan osa blogiani. Luulen ja otaksun.


Vaikeista asioista kirjoittaminen voi auttaa pääsemään niistä yli. Huolten purkaminen sanoiksi auttaa myös stressaavien tilanteiden edellä. Ahdistus vähenee ja voimavaroja vapautuu itse tehtävästä suoriutumiseen.


Itsensä ilmaiseminen vähentää monia hankalia tunteita. Se myös parantaa omaelämänkerrallisen muistin tarkkuutta. Tutkijat ovat huomanneet, että masentuneiden muisti voi olla yliyleistävä, ja yksittäisiä muistoja voi olla vaikea tavoittaa. Jos kuva menneestä on selkiytymätön ja hahmoton, myös tulevaisuuden näkeminen ja tavoitteiden asettaminen on vaikeaa.

Onko tässä blogissa sinun mielestäsi liikaa ongelmia?






Lähteet: Helsingin Sanomat 18.7.2019, kuvat omat

10 kommenttia:

  1. Hei!Kirjoittaminen on minulle suurin voimavara raskaimpien asioiden käsittelyssä,koska en yleensä pysty puhumaan niistä kenellekään.Iloiset ja hyvät asiat taas tuntuvat jotenkin jaetuilta ja todellisemmilta kun kirjoitan nekin ylös☺️






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi pipsamuori.Hienoa että olet löytänyt kirjoittamisesta väylän raskaitten kokemusten käsittelyyn. Minulla on aivan sama juttu. Sinä osaat kirjoittaa myös iloisia asioita ylös. Minä en välttämättä muista tai osaa.

      Poista
  2. Moi!Minun mielestä ei ole liikaa. Hieno kun kirjoitat elämän kirjosta. Hyvää viikkoa Marja😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Unknown.Kiva lukea, ettei ongelmistani ja murheistani ole liikaa sepustuksia sinun mielestäsi. Toisaalta haluan kirjoittaa koko elämänkirjosta kuten sanoit. Hyvää viikonalkua myös sinulle!

      Poista
  3. Minusta et kirjoita pelkästään ongelmista. Missään tapauksessa et ainakaan liikaa.
    Kun suosittu bloggaaja tarkastelee avoimesti elämän eri ilmiöitä, niitä samoja, joiden kanssa myös moni lukija painii, se varmasti helpottaa lukijaa. Usein sitä kuvittelee olevansa maailman ainoa ihminen, jolla on ko. ongelma.
    Ihanaa maanantaita ja uutta viikkoa Marja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti kommentistasi. Huh, kun ajattelet noin. Helpottavaa. En ole kylläkään suosittu bloggaja, mutta täydestä sydämestä nuo negatiiviset asiat kirjoittelen. Onhan meillä itse kullakin murheemme. Niiden ei pitäisi vain vyöryä peittäessään niin kaiken kauniin. Minulla on vähän siihen taipumusta. Lillun liikaa ongelmissani. Hyvää viikonalkua sinullekin!

      Poista
  4. En ole ollenkaan ajatellut niin. Minusta sinun aiheesi ovat psykologisia, ja omakohtaiset kokemukset ovat aina niitä mielenkiintoisimpia. Kaikilla on ongelmia, ja jos niistä lukee toisen ihmisen kokemuksia, se auttaa ymmärtämään itseä. Mutta ei sinun postauksissasi ole vain sinun ongelmiasi, vaan yleisellä tasolla usein kirjoitat.
    Ihana kuva tuo omenan haukkasu :D. Onkohan sillä jokin syvempi viesti? Kivaa kesäpäivää sinulle ja kissalle rapsutuksia!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Eeva kommentistasi. Kiva jos pidät minun aiheita psykologisina ja omakohtaisia kokemuksiani mielenkiintoisina. Minulla on myös taipumus eläytyä muiden ongelmiin liikaa. Ehkä johtuu siitä, että olen tunneherkkä. Omenan haukkasulla on kaiketi tiedostamattani syvempi merkitys. Omenan himo. Kertomuksissa Aatami ja Eeva söivät kai granaattiomenaa, joka on tyystin erilainen kuin meidän omenamme. Joten en tullut karkoitetuksi paratiisista eli hyvästä olosta.

    VastaaPoista
  6. Tykkään kovasti tästä blogista. Mielestäni et ole jakanut liikaa ongelmiasi, luen mielelläni mitä vain kirjoitat. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos piitu kommentistasi. Ja kiitos itsellesi. On huojentavaa ja onnellista lukea siitä, että joku tykkää blogistani sellaisena kuin se on.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!