Aidossa vuorovaikutuksessa oleminen ei ole välttämättä helppoa. Psykologi Minna Martin sanoo: "Aitous tarkoittaa sitä, että voit olla toisen kanssa läsnä kaikkine tunteinesi. Siedät myös sen, että toinen ilmaisee omia tunteitaan etkä hätäänny niistä. Epäaitous ilmenee esimerkiksi niin, että pyrit miellyttämään tai myötäilemään."
Suomalaisessa kulttuurissa eletään melko etäisissä ihmissuhteissa. Vuorovaikutus on asiallista ja tunneilmaisu vähäistä. Vuorovaikutuksesta voisi kuitenkin saada enemmän irti.
Kykyä olla selvillä omista ja toisen tunteista kutsutaan mielentämiseksi. Kun kohdataan toinen ihminen, tilanteessa on mukana paljon muutakin kuin sanoja, ajatuksia, eleitä. Ilmapiiriin vaikuttavat tunteet, uskomukset ja menneisyyden kokemukset.
Mielentäminen tulee hyvin esille lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa. Äiti tai isä osaa yleensä aistia ja tulkita, mitä lapsen mielessä liikkuu. Vanhempi virittäytyy tietoisesti lapsen taajuudelle. Hän tunnistaa asioita, vaikka toinen ei sanoisi mitään.
Aikuisten kanssa mielentämistaidot eivät välttämättä toimi helposti. Puhutaan toisen päälle. Ajetaan jääräpäisesti omaa asiaa. Tyrkytetään mielipiteitä ja neuvoja.
Jos ihminen on avuton omien tunteidensa kanssa, tämä voi näkyä ihmissuhteiden katkeamisena. Vetäydytään tai pannaan välit poikki, kun vuorovaikutus tuottaa tukalia ja tuskaisia tunnetiloja.
Kuitenkaan ihminen ei voi olla tietoinen ja mielentävä koko ajan, mutta jos oltaisiin sitä ainakin osa ajasta, ihmissuhteet paranisivat helposti.
Vuorovaikutustaidot periytyvät lapsuudesta. Mielentämiskyky syntyy turvallisissa kasvuolosuhteissa, jossa lasta kuunnellaan. Jotkut taas kokevat lapsuudessa vastoinkäymisiä ja turvattomuutta. He saattavat jäädä omaan varaansa tunteittensa ja tarpeittensa kanssa. Silloin mielentämiskyky ei pääse kunnolla kehittymään, ja elämästä muodostuu ikään kuin selviytymistaistelu kaaoksesta toiseen.
Ihmiset on erilaisia temperamentiltaan ja persoonallisuuden piirteiltään. Aina näitä ominaisuuksia ei ole helppo hyväksyä itsessään saati toisessa. Teemme jatkuvasti mielentämistyötä hyväksymisen kanssa. Tärkein ja pisin ihmissuhde on suhde omaan itseen. Itsemme tunnistamisessa tarvitsemme toisten apua.
Täydellisesti mielentäviä ihmisiä meistä ei tule koskaan. Pyrkimys tähän riittää. On lupa epäonnistua ja yrittää uudelleen.
Mitä mieltä olet mielentämisestä. Tuntuuko se sinusta itsestään selvyydeltä?
Lähteet: hyvä terveys 4/2019, kuvat omat
Mielentäminen on tullut minulle sanana tutuksi vasta viime vuosina, uskon silti pyrkineeni sitä kohti kauemmin. Usein epäonnistuen.
VastaaPoistaHyvä, että herätät meitä lukijoitasi miettimään asioita :)
Kaunista kesäiltaa Marja!
Kiitos kommentistai Kirsti. Mielentämisen oppiminen on itse kullekin vaikeaa. Mutta se kannattaisi. Tykkään kirjoittaa asiajuttuja. Hyvää torstaita sinulle!
VastaaPoistaKiitos hyvistä kirjoituksistasi. Tykkään kovasti lukea niitä ja aina oppii myös jotain uutta.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Unknown. Ihanaa lukea että löydät jutuistani jotakin uutta, kun olen tällainen vanha haaska. Hyvää viikonloppua sinulle!
Poista