Fyysisessä terveydessä myös tunteet pelissä

  

Minä saan aina jonkin suurehkon jutun jälkeen,  aikoinaan esimerkiksi ison tentin jälkeen jäytävän pääkivun. Töissä pääkipu tuli viikonloppuna tai lomalla. Sairastin myös flunssia selkeästi psykosomaattisesti.

Mieltä ja kehoa hoidettiin aikoinaan kokonaisuutena ennen kuin lääketiede alkoi pitää niitä irrallisina. Mutta viime aikoina ajattelu on taas muuttunut, ja ihminen nähdään jälleen kokonaisuutena.

Mielen toiminnasta kertoo muun muassa palsebolääkeitten toimiminen kivunlievityksessä. Siinä esimerkiksi voimakkaasta päänsärystä kärsivää koehenkilöä saatetaan lääkitä kalkkitableteilla, mutta tulos on päänsäryn helpottaminen. Tutkimuksissa  aivojen on todettu tuottavan omaa morfiinin kaltaista kipulääkettä, vaikka varsinaisesta lääkkeestä ei ollut lääketieteellistä apua.

Jopa noin 70 prosenttia kroonisista sairauksista liittyy stressiin. Pitkäaikainen stressi lisää matalaa tulehdusta ja muita terveydelle haitallisia prosesseja. Ylikuormittunut keho tuottaa myös suuria määriä stressihormoni kortisolia. Ja nämä mekanismit lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Stressaamisen vastakohtana voidaan pitää ystävällisyyttä muita kohtaan. Vilpittömästä hyvyydestä syntyvät tunteet lisäävät oksitosiini-hormonin tuotantoa, joka tuo hyvänolontunnetta ja laskee verenpainetta. Altruistista elämäntapaa pidetäänkin yhtenä terveyttä edistävimmistä tavoista elää.

Kohtaa hankalatkin tunteet

Psykologisessa mielessä jokaisella tunteella on oma tehtävänsä eikä niitä luokitella hyödyllisiksi tai haitallisiksi, sillä tunteet ovat viestejä, jotka yrittävät ohjata meitä tiettyyn suuntaan tai toimintaan.

"  Omia tunteita ei pidä käsitellä vihollisina, vaan ymmärtää, että ne ovat hyödyllisiä reaktioita, jotka auttavat selviytymään elämän pulmatilanteissa", selittää professori Tiina Paunio.

Hän neuvoo olemaan tunteen äärellä ja miettimään, mistä se kumpuaa, sen sijaan että sivuuttaisi tai yrittäisi vaientaa sen. Jos vaikean tunteen synnyttäneen asian tunnistaa ja pystyy ottamaan käsittelyyn sen aiheuttajan, tunteen hallitsevuus ja sen hermostolliset vaikutukset lievenevät.

"Jos yöllä herää työstressiin, ei kannata yrittää meditoida ajatusta pois vaan miettiä, onko työssä todella liikaa kuormaa, käyttäytyykö joku siellä oikeasti epäasiallisesti tai pitäisikö omia töitä järjestää uusiksi", Paunio neuvoo.

Ahdistavat tunteet ja ajatukset lisäävät stressihormonien tuotantoa. Pitkäkestoisen stressin on havaittu liittyvän muun muassa korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin, masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön. Rentoutuminen helpottaa, jopa hoitaa monia kroonisia sairauksia.

Kielteisiin  tunteisiin on helppo jäädä jumiin ja alkaa ruminoida, eli pyörittää samaa ajatusta mielessä. Tämä ei johda mihinkään hyvään. Muun muassa tunteiden hyväksyminen antaa aikaa käsitellä niitä rakentavalla tavalla ja auttaa pääsemään kielteisestä kehästä.

Viha ja ahdistus näyttävät myös heikentävän elimistön kykyä suojautua sairauksilta, kun taas ilo voi vahvistaa immuunipuolustusta.

Jatkuvan huolen pysäyttäminen on tärkeää, koska kielteisten asioiden jatkuva ajattelu vahvistaa siihen liittyviä muistijälkiä ja ruokkii stressihermostoa.

"Vaikka sairastuisit, pyri ottamaan elämässäsi haltuun niitä asioita, joihin pystyt vaikuttamaan. Hyväksy samalla se, että sellaistakin tapahtuu, jolle et voi mitään. On silti tärkeää olla toimija eikä vain uhri, jolla ei ole mitään vaikutusvaltaa elämäänsä."

Terveyden kannalta on eniten vaikutusta sillä, miten tunnistaa, pystyy säätelemään ja käsittelemään tunteitaan, ei niinkään tunteiden laadulla, kertoo psykologi Eino Partanen.

Kyky säädellä ja käsitellä tunteitaan on osa resilienssiä, joka auttaa toimimaan ahdistavassakin tilanteessa. Resilienssiä eli mielen joustavuutta voi vahvistaa opettelemalla rakentavia selviytymiskeinoja, kuten tunteensäätelytaitoja, tietoista läsnäoloa ja hyvää vuorovaikutusta.

Ahdistuksen voi saada hetkeksi pois juomalla alkoholia, mutta se ei ratkaise ongelmaa. Syömisen tiukka hallinta tai hallitsemattomuus, pakonomainen tekeminen tai eristäytyminen ovat päihteiden lisäksi yleisiä yrityksiä hallita tunteita.

Perisuomalainen ratkaisu on padota tunteet ja olla kuin ei niitä olisikaan.

Kyllä tunteet voi padota loppuelämäkseen, mutta se ei ole hyödyllistä eikä tee hyvää, koska tunteen kieltäminen ei nimittäin estä sen vaikutusta omaan toimintaan.

Koska ihminen on kokonaisuus, tunne ei ole vaikuttamassa vain mieleen. Tunteiden patoaminen voi johtaa stressiin, ahdistukseen, erilaisiin kipuihin, vastustuskyvyn huonontumiseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja lukuisiin muihin sairauksiin. Väitetään myös, että syöpä johtuu padotusta aggressiosta.

Patoaminen, välttäminen ja kieltäminen ovat heikkolaatuisia tapoja käsitellä tunteita tai tilanteita, eikä ne ratkaise asiaa, josta tunne tulee.

Hyvä ensiapu ahdistavaan tunteeseen on tunnistaa se ja kohdistaa sitten huomio muualle. Negatiivisten ajatusten kierteen voi auttaa katkaisemaan liikunta, joka vaatii siinä määrin keskittymistä, ettei tunteen pyörittelylle mielessä jää tilaa. Suomessa Käypä hoito-suosituksissa mainitaan myös liikunta masennuksen hoitoon.

Lähteet: Hyvä Terveys 07/2023, kuvat omat

 

Vatsakipumigreeni

 

Monesti ajatellaan, että migreenin ainoa kipuoire on päänsärky. Kipu voi kuitenkin tuntua vatsan alueella. Näin sanoo neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta.

Vatsamigreeni on migreenin variantti klassiselle päänsärkytaudille. Sama mekanismi, joka tuottaa päänsärkyoireen, voi sijaita myös muualla hermostossa. Jos se esiintyy vatsan alueen hermotuksessa, se tuottaa niin sanotun vatsamigreenioireen.

Vatsamigreenioire voi olla hyvin kivulias. Kipu voi olla koko vatsan alueella tai se voi paikantua ylä- tai alavatsalle. Se voi muistuttaa erehdyttävästi sappikivikohtausta tai umpilisäketulehdusta.

Vatsakipumigreeni voi panna vatsan sekaisin. Oireena on kivun sijaan ripuli, pahoinvointi tai oksentelu. Vatsamigreeni voi olla migreenikohtauksen itsenäinen oire, eli se saattaa ilmetä niin, ettei päänsärkyä ole lainkaan. Vatsakipu saattaa myös  tulla päänsäryn mukana, jolloin ihminen tuntee päänsärkykohtauksen aikana erilaisia vatsaoireita.

Vatsamigreeni voi olla kohtausmainen ja kestää migreenipäänsäryn tavoin päivästä useampaan päivään. Joskus se voi muuttua krooniseksi.

Vatsakipumigreeniä tunnetaan huonosti, mikä johtuu luultavasti siitä, että migreeniä tunnetaan muutenkin yllättävän huonosti. Se onkin päivystyspoliklinikalla usein diagnostinen haaste, eli sen syytä on vaikea saada selville. Vatsakipumigreeniä potevien oireet diagnosoidaan usein ärtyneen suolen oireeksi tai psykosomaattiseksi vaivaksi.

Voi olla, että monella lääkärillä on luulo, että potilaalla on oltava muitakin migreenin oireita, jotta vatsakipumigreenin diagnoosin voi asettaa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.1.2021, kuvat Pixabay

 

Yllättäviä asioita muistista

   

Minulla  on muisti huonontunut iän myötä. Saatan unohtaa mennä treffeille ystävän kanssa. Lisäksi olen aina ollut hajamielinen ja siten unohtanut asioita. Saatan esimerkiksi mennä hakemaan keittiöstä jotakin, mutta kun pääsen sinne, en muista, mitä olin hakemassa. Monesti muistan sitten, jos menen takaisin makuuhuoneeseen. Tämä kai on aika yleistä.

En ole koskaan muistanut tarkkoja vuosipäiviä. Miehen, lasten ja ystävien syntymäpäiviä. Lisäksi en muista meidän hääpäiväämme. Välillä unohdan ikäni. Tyttäreni kuoleman ajankohdan muistan tarkasti. Varmasti aina.

Toimiakseen hyvin aivot tarvitsevat merkityksellistä tekemistä ja palauttavaa yöunta. Kun mieli voi hyvin, jaksaa tehdä itselleen mielekkäitä asioita, huolehtia itsestään, iloita ja olla kiinnostunut muista ihmisistä, sanoo psykologi Sari Hesselgren.

Mutta jos mieli on huono ja täynnä huolia, muistikaan ei toimi täysipainoisesti. Murehtiminen vie todella ison osan kapasiteetista, eikä mieleen mahdu paljon muuta. Murheellisten ajatusten pyörittely jumittaa aivot.

Maailmassa on paljon turvattomuutta ja epävarmuutta sisältäviä asioita. Sari Hesselgren sanoo, että toiset osaavat työntäää ahdistavat asiat itsestään etäämmälle, mutta joitakin ne kuormittavat liikaa.

Keinot, joilla voi vaalia muistiaan, ovat paljolti samoja kuin keinot, joilla voi nostaa mielialaa. Myönteisen elämänasenteen tiedetään pitävän yllä muistitoimintoja ja toimintakykyä. Maailmasta murehtimisen ei pitäisi mennä hyvinvoinnin edelle. Mieltä myös rauhoittaa, kun nimeää omia tunteitaan ja kertoo niistä ihmisille, jotka kuuntelevat myötätuntoisesti.

Uupumus ja masentuneisuus vie voimat ja vaikeuttaa asioiden mielessä pitämistä, ja uuden oppiminenkin on silloin vaikeaa. Hesselgren sanoo:" Masennus voi tilapäisesti heikentää keskittymiskykyä ja muistia. Silloin ihan tavallisetkin asiat saattavat unohtua. Masennusoireista kärsivä voikin alkaa epäillä itsellään muistisairautta. Nämä muistivaikeudet kuitenkin korjaantuvat toipumisen myötä." Masennuksen hoito on tärkeää siksikin, että pitkittyessään se lisää Alzheimerin taudin riskiä.

Muistihäiriöt voivat toki johtua muustakin sairaudesta kuin masennuksesta. Monet aineenvaihduntasairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat heikentää muistia.

Jos muutos muistissa on hyvin suuri, esimerkiksi sovitut tapaamiset ja itselle merkitykselliset asiat unohtuvat jatkuvasti, on hyvä hakeutua lääkärille. Lääkäri tekee yleensä muistitestin ja lähettää tarvittaessa neuropsykologisiin tutkimuksiin tai aivojen magneettikuvaukseen.

Muistista huolestuneen kannattaa kuitenkin muistaa, että varsinaiseen muistisairauteen liittyy myös muita oireita kuin muistin huononeminen. Persoonallisuus voi muuttua rajusti tai arjesta suoriutuminen vaikeutua: julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen tai ruoanlaitto ei enää onnistu, kauppareissuilla tulee tehtyä kummallisia ostoksia tai rahankäyttö muuttuu holtittomaksi.

Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet huonontavat muistia tilapäisesti. Muillakin keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on samankaltainen vaikutus, esimerkiksi suoliston rauhoittamiseen tarkoitetuilla lääkkeillä ja mielialalääkkeillä.

Sen sijaan verenkiertoa parantavilla lääkkeillä on parantava vaikutus myös muistiin. Verenpainelääkityksellä voidaan tutkitusti estää muistisairautta. Samoin korkean kolesterolin hoitoon käytetyt lääkkeet suojelevat pitkällä tähtäimellä myös aivoja.

Liikunnalla on vaikutus mielialaan ja muistiin monella tavalla.Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja siten hapen ja ravinteiden saantia. Se myös laskee verenpainetta ja stressiä sekä vähentää elimistön hiljaista tulehdustilaa, joka on osittain Alzheimerin taudin taustalla.

MIND-ruokavalio on kehitetty erityisesti aivojen hyvinvointiin. Se muistuttaa välimerellistä ruokavaliota ja sisältää paljon tummanvihreitä lehtivihanneksia, palkokasveja, muita kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lisäksi käytetään täysjyväviljaa, kalaa, pähkinöitä ja oliivi- tai rypsiöljyä.

Aivot tarvitsevat myös vitamiineja. Erityisen tärkeä on D-vitamiini. B12-vitamiinia pidetään muistivitamiinina. Siitä on kuitenkin harvoin puutetta, jos syö monipuolisesti. B12 vitamiinia on muun muassa kaikessa eläinperäisessä ravinnossa, kuten maidossa, kalassa, lihassa, munissa. Vegaanien on syötävä sitä ravintolisänä.

Ristisanatehtävät, sudokut, käsityöt ja opiskelu ovat tuttuja suosituksia, mutta myös kirjan lukeminen aktivoi aivoja monipuolisesti.

Lähteet: Hyvä Terveys 05/ 2023, kuvat Pixabay

Surutyöni 142.

 

Rakas Vera-tyttäremme kuoli yllättäen nukkuessaan. Hän oli 22-vuotias terve ja hyväkuntoinen molekyylibiologian opiskelija. Kuolemalle ei löydetty syytä. Teen edelleen surutyötä.

En enää ajattele Veraa lukemattomia kertoja päivässä. Nyt muutaman kerran päivässä suru vihlaisee ja raastaa kovaa. Pystyn nyt keskittymään asioihin paremmin.

Tässä yhtenä päivänä päätin kaunistautua hieman. Pidän sormenkynteni lyhyinä, enkä lakkaa niitä. Nyt ne olivat kasvaneet pitkiksi, ja kynnenaluset olivat täynnä multaa. En ollut muistanut leikata niitä aikoihin. Multa oikein rapisi pois, kun leikkasin niitä.

Varpaankynnet lakkaan kesäisin. Nyt lakka oli halkeillut, ja kynnet olivat kaamean näköiset. Minulla on typerä usko siihen, että ihmiset katsovat aina varpaankynnet sandaaleissa ennen sormenkynsiä. Hah! Ja mitä väliä sillä, mitä ne katsoo! Vai katsovatko ollenkaan! Lisäksi lakkaan vain iso-, etu- ja keskivarpaan kynnet, koska vain ne näkyvät monista sandaaleistani, joita on kertynyt koko aikuisiän. Haluan päästä helpolla. Taas hah itselleni!

Hiuksistani tuli todella kuivat ja karheat värinpoiston, raitojen ja värjäämisen takia. Niitä olen hoitanut öljyhoidolla kaksi kertaa viikossa.

Kasvoille teen noin kerran viikossa kuorivan naamion, mutta en tee muita naamioita. Olen todella tyytyväinen Mahalo Rare Indigo-voiteeseen. Se kosteuttaa ja pehmentää ihoa. Sen alle suihkuttelen ruusuvettä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla iho imee ahnaasti veden. Toisella kerralla se jää Mahalo-voiteen alle. En käytä seerumeita ja silmänympärysvoiteita vaan aamuisin ja iltaisin Mahalo-voidetta. Voide on jopa poistanut kaksikertaisista silmäpusseistani toiset.

Kuntosalilla käyn edelleen kolme kertaa viikossa yksi ja puolituntia. Rääkkään itseäni, eikä se tunnu jälkeenpäin kipuna kropassa. Ihana endorfiiniryöppy tulee salin jälkeen.

Ollen nyt lukenut Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjaa. Aluksi kuuntelin sitä äänikirjana, mutta se ei oikein sujunut. Niinpä lainasin kaikki kuusi kirjaa ja luen nyt niitä sängyssä iltaisin. Olen lukenut kirjat aikaisemmin noin kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä kuuntelen lenkillä, koti- ja puutarha-askareissa Susanna Heikkisen romaania Pullopostia Seilin saarelta, mikä on aivan mahtava kirja.

Täällä ei ole satanut lainkaan muutamaan viikkoon. Luonto kaipaisi kipeästi vettä. Mustikka kukkii, ja pelkään, että tänä vuonna tulee vähän ja pieniä mustikoita.

Seuraavaksi puutarha-asiaa:

Melkein juoksen tontin maita ja mantuja kitkemässä rikkaruohoja, ruohoa ja kastelemassa. Meillä ei ole siimaleikkuria eli trimmeriä. Ruohon ajon jälkeenkin piha näyttää rehottavalta. Paitsi etupiha, joka on mulloksella ja osin sepelin peittämää, ja joka on täynnä miehen autoja.

Onneksi toisen naapurin erottaa meistä metsikkö ja toisen naapurin pelto. Jos näin ei olisi, varmaankin kitkisin rikkaruohoja heidänkin tontiltaan. Voi, tätä hulluutta!

Olen ollut surullinen hyötykasvi-kukkapenkin kahdesta alppiruususta. Ne ovat keväästä asti olleet allapäin ja haalistuneen vihreitä. Olen lisännyt niiden alle multaa ja lannoittanut. Lannoittaessani olen jopa puhunut niille. Nyt ne raukat ovat silti tehneet isot kukat. Kasvit jaksavat yllättää aina vain.

En ole raaskinut istuttaa köynnöskasvejani talon eteläpuolelle. On liian kova paahde. Vaativa ja lämpöä rakastava basilikakin nuupahti. Olen siirtänyt muutkin mausteyrtit varjoon. Miehen autotallin varjoon istutin jo monivuotisen lännen piippuköynnöksen ja yhden aitoelämänlangan. Ne voivat hyvin säleikössä.

Olen kärsimätön ihminen ja itsekin ihmettelen, että jaksan kärsivällisesti odottaa vähän viileämpiä päiviä istuttamiseen. Minusta tuntuu, että olen siirtänyt rakkautta Veraan osin kukkiini. Hellin ja hoivaan kuten Veraa aikoinaan. En ole yhtenäkään kesänä aikaisemmin huolehtinut näin paljon kukistani. Silti kuitenkin huolehtinut.

Kasvimaani rajautuu yhdeltä puolelta melkeinpä lupiininiittyyn. Se on vieraslaji, joka tukahduttaa kotoperäisiä kasveja. Päätin alkaa taistelun niitä vastaan. Olen kaivanut lapiolla niiden juurimukuloita melko syvältä maasta. Se on käynyt työstä kovassa helteessä, mutta olen vilukissa ja pidän helteestä, vaikka hikikin tippuu otsalta silmiin.

Kaivamisen tuloksena on syntynyt aika iso tyhjä mullosmaa. Sain idean istuttaa siihen perunaa, jota en ole koskaan viljellyt, vaikka monia vihanneksia kyllä. Olen todella myöhässä perunan istutuksessa, mutta silti kaupasta löytyi vielä siemenperunaa. Netistä etsin ohjeet sen viljelyyn.

Meillä on pakastimissa vielä aivan liian paljon viimevuotisia marjoja. Minä syön niitä siltään, mutta mies ei. Niinpä päätin tehdä mustikkamehua, mikä oli sottaista puuhaa, mutta mehu hyvää. Niin pitänee kai tehdä muillekin marjoille, koska meillä on kellarissa yllin kyllin hilloja.

Vietin yhden rantapäivän kaverin kanssa. Suloinen tuulenvire, kuuma hiekka, lämmin vesi ja hyvät eväät.

Me ei sen kummemmin vietetä juhannusta. Se vain lisäisi surua Verasta. Mutta teille kuitenkin:

Iloista juhannusta!

Sokeri ja rasva muuttavat aivot haluamaan lisää herkkuja

Miksi suklaa, leivonnaiset tai sipsit houkuttavat kaupassa niin monia? Onko himo synnynnäistä vai johtuuko se siitä, että aivot oppivat suosimaan lihottavaa ruokaa, jos sitä syödään jatkuvasti?

Saksalainen tutkijaryhmä uskoo, että aivot oppivat tämän mieltymyksen.  

Tutkijaryhmä värväsi 57 normaalipainoista kahden kuukauden kokeeseen. Kaksikymppiset koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä sai tavallisen ruokavalionsa lisäksi paljon rasvaa ja sokeria sisältäneen jugurttivälipalan kahdesti päivässä. Vertailuryhmä taasen nautti jugurtin vähärasvaisena ja -sokerisena.

Magneettikuvauksessa paljon rasvaa ja sokeria saaneiden osallistujien aivoissa näkyi selviä muutoksia jakson lopussa.Herkkujugurtit saivat toimeen erityisesti aivojen dopamiinijärjestelmän, joka toimii aivoissa mielihyvä- tai palkitsemiskoneistona.

Magneettikuvaukset osoittivat, että epäterveelliset välipalat muuttivat hermosolujen välisiä kytkentöjä ja aivot oppivat suosimaan tällaisia herkkuja.

Herkullisia jugurtteja nautiskelleet alkoivat haluta vähärasvaista ruokaa vähemmän kuin tutkimuksen alkaessa, eivätkä he pitäneet siitä enää yhtä paljon.

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että ylipaino on yhteydessä dopamiinijärjestelmän muutoksiin, mutta kytköksen syntymekanismi ei ole selvä.

Tutkijaryhmän mukaan löydökset osoittavat, että runsasrasvainen ja -sokerinen ruoka saa aikaan hermosolujen toiminnassa muutoksia samaan tapaan kuin riippuvuutta aiheuttavat huumeet ja lääkkeet.

Lähteet: Helsingin Sanomat 20.4.2023, kuvat Pexels

Lasten kuvien somekäyttö voi loukata lapsen yksityisyyttä

   

Bloggaajat ovat saaneet blogeilleen lisää lukijoita ja näin myös kaupallisia yhteistöitä lastensa kasvokuvien avulla, kertoo mediatutkimuksen väitöskirjatutkija Saara-Maija Kallio.

Lapset ovat entistä useammin mukana vanhempiensa yhteistöissä somessa. Perhebloggaamisen ja -vloggaamisen erityisesti äiti- vaikuttamisen kaupallistumisen myötä lasten kuvat ovat myös osa mainossisältöä.

Kallio puhuu ilmiöstä sharenting-sanalla, ja tämä tarkoittaa vanhempien tapaa jakaa lapsistaan somessa kuvia, videoita ja tietoja. Sharenting-ilmiö on ristiriitainen: vanhemmat, joiden tulisi suojella lapsia netin vaaroilta, jakavat kuitenkin lasten kuvia ja tietoja somessa.

Lasten viattomuus ja suloisuus vetoavat kaupallisissa postauksissa todella voimakkaasti tunteisiin, Kallio sanoo. Toisin sanoen kaupallisten blogien ja brändien näkökulmasta lapset ovat tehokas markkinointi-  ja mainoskeino.

Lasten kasvokuvat ovat olleet tosi merkityksellisiä kaupallisille bloggaajille, koska ne olevat auttaneet blogeja menestymään paremmin, eli saamaan lisää lukijoita ja täten kaupallisia yhteistöitä.

Kaupalliset yhteistyöt voivat olla esimerkiksi vaate- tai lelumainoksia. Ne voivat olla myös lomamatkan, risteilyn tai siivousvälineiden mainostusta siten, että lapset ovat mukana matkalla tai tekemässä kotiaskareita.

Jotkut bloggaajat pyrkivät helpottamaan sisäistä ristiriitaansa lapsensa käyttämisestä kaupallisissa sisällöissä muun muassa laittamalla rahaa lapsen tilille tai antamalla leluja "palkaksi".

Shareting-ilmiön tullessa normaaliksi vaarana on, ettei lasten etua pohdita tarpeeksi, ja lapsi voi menettää oikeutensa yksityisyyteen. Kallio muistuttaa, että lapsella on heti syntymän jälkeen oikeus yksityisyyteen.

"Heidän tulisi voida ottaa kantaa siihen, millaista materiaalia ja tietoja heistä kaupallisilla alustoilla ja verkossa pyörii." Usein lapset ovat niin pieniä, etteivät osaa ottaa kantaa tähän.

Lasten oikeuksia ajavan Pelastakaa lapset ry:n kehittämispäällikkö Antti Järventaus on erikoistunut työssään lapsen oikeuksiin ja digitaaliseen hyvinvointiin.

Järventauksen mukaan lasten oikeus yksityisyyteen on tähän asti julkisessa keskustelussa ollut aliarvostettu teema.

Hän ei pidä ongelmattomana lasten kuvien julkaisemista esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuissa.

"Siihen voi liittyä lapsen yksityisyyden suojan rikkomista. Ihmisoikeuksiin kuuluu  oikeus yksityisyyteen. Se on huomioitu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa", hän sanoo.

Lapselle voi aiheutua erilaista haittaa ja harmia viattomastakin kuvien ja tietojen jakamisesta. Muun muassa kuvien perusteella lapsia on jo kiusattu.

Pelastakaa lapset ry:n vuoden 2021 julkaisun mukaan lasten arkipäiväisiäkin valokuvia voidaan netissä käyttää seksuaalisiin tarkoituksiin. Kuvia saatetaan poistaa niiden alkuperäisestä yhteydestä ja sijoittaa seksualisoivaan kontekstiin.

Pahimmillaan kuvat saattavat päätyä verkossa pedofiliasivustolle, ja niistä voi tulla sitä kautta myös kauppatavaraa.

Pelastakaa lapset ry:n mukaan lapsilta pitää pyytää lupa kuvien ja tietojen jakamiseen. Tämän lisäksi täytyy varmistaa, että lapsi ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Tässä ongelmana on se, että luvan kysyminen pieneltä lapselta on mahdotonta. Jos kuvaa vaikka vuoden ikäistä lasta, ei lapsi todennäköisesti ole moksiskaan, mutta nettiin laitetut kuvat voivat myöhemmin harmittaa.

Järventaus ei halua toisaalta syyllistää vanhempia, sillä hän uskoo, että moni vanhempi ei todennäköisesti yksinkertaisesti tule ajatelleeksi, että myös pienellä lapsella on aikuisten tapaan oikeus yksityisyyteen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 27.2.2023, kuvat omat

Surutyöni 141.

 

Rakas Vera-tyttäremme kuoli yllättäen nukkuessaan. Hän oli terve ja hyväkuntoinen molekyylibiologian opiskelija. Hän oli nimenomaan luonnontieteilijä ja ateisti. Veran kuolemalle ei löydetty syytä kuolinsyytutkimuksissa.

Yhä edelleen näen päivittäin mielikuvia Verasta. Vera lukemassa ja kirjoittamassa, juttelemassa, äkeänä, hyväntuulisena. Vera oli kesäisin ahkera. Hän oli hautausmaalla töissä ja lisäksi pyöritti omaa "yritystään". Hän siivosi, laittoi ruokaa, leipoi ja teki puutarhatöitä. 

Päivittäin tunnen vahvaa rintakipua, kun ajattelen Veraa. Vihloo ja pakottaa. Lääkärin mukaan rintakivut ovat psykosomaattisia. Hän on aivan oikeassa. Silti kävin lääkärissä, ja otettiin sydänfilmi. Tämä rauhoitti mieltä.

Lähdettiin miehen kanssa Helsinkiin tapaamaan miehen isää. Meiltä on Helsinkiin noin 300 kilometriä. Samalla kävimme myös Ateneumissa Albert Edelfeltin näyttelyssä.

Näyttely oli vaikuttava ja piristävä. Miten paljon kauneutta! Näyttelyssä oli paljon muotokuvia, joilla Edelfelt elätti itsensä 1800-luvulla, osittain myös 1900-luvun alussa. Hän oli realistinen. Maalaukset ovat hyvin tarkkoja erilailaisista tilanteista. Muutama niistä tuttu koulun kirjoista. Hän oli todellinen kosmopoliitti. Maalasi, piti näyttelyitä ja opiskeli Venäjällä, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Itävallassa, Espanjassa, Italiassa, Belgiassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja tietenkin Ranskassa Pariisissa. Hän oli myös sosiaalisesti hyvin taitava, sai tutustua Venäjän ja Ruotsin kuninkaallisiin ja maalata heitä.

Nyt on ihana helle. Olen vilukissa ja nautin lämmöstä. Teen helteellä mieluusti puutarhatöitäkin. Kasvattamiani köynnöskasvien taimia en ole vielä uskaltanut näin kuumalla juurikaan istuttaa isoihin ruukkuihin. Lännen piippuköynnös viihtyy varjossa, ja tänään istutan sen miehen autotallin varjoiselle puolelle. Olen roudannut kaikki lukuisat taimet ulos kuistille. Ja myös testannut, miten ne sietävät hellettä. Vain kelloköynnös ja krassi viihtyvät paahteessa. Samoin vaativa rouva basilika. Kesäkukista neiti pelargonia sietää hyvin lämmintä. Verenpisara viihtyy varjossa, ja tänään istutin sitä Veran haudalle, joka on puolivarjossa. Pihan paahteeseen en vielä uskalla istuttaa.

Mitä olen oppinut taimikasvatuksesta?

-Krassia ja ruusupapua ei kannata kylvää niin aikaisin kuten tein

-Taimet kannattaa koulia muoviruukkuihin, koska niistä ne irtoavat   helposti, itse koulin miten sattuu

-Kylvetyille taimille kannattaa varata vesiliukematon nimilappu.  Itsellä vesiliukoinen nimilappu haalistui jo ensimmäisissä kasteluissa, enkä ollut kartalla siitä, mitä taimia oli missäkin kylvölaatikossa. Muutamaan päivään asti luulin, että hyvin terhakat taimet olivat mustasilmäsusannaa, mutta kun taimet alkoivat kukkia, ne paljastuivatkin aitoelämänlangoiksi.

-Perliittiä kylvöksissä kannattaa käyttää kohtuullisesti. Itse käytin liikaa siitä innostuneena. Mutta toisaalta kasveissa on hyvät juuret. Perliitillä kyllästetyt taimet vaativat enemmän kastelua.

Varmasti näitä mokiani on enemmän, kun alan kunnolla istuttaa taimia tai oikeastaan täyskasvuisia köynnöskasveja. Krassia kylvin lisää viikko sitten, ja taimet ovat suloisen pieniä ja terhakoita. Samoin kylvin ruusupapujen ruukkuihin lisää. Nämäkin taimet itivät nopeasti ja ovat niin kauniita.

Surutyöni 140. luvussa Anonyymi kommentoi, että kannattaa tehdä reklamaatio huonoista kasveista Viherpeukalolle. Ja näin tein. Kiitos paljon neuvosta! Huvittavaa kyllä yritys halusi, että lähetän valokuvia huonoista taimista. Olin jo heittänyt kuolleet mustasilmäsusannan ja kelloköynnöksen taimet kompostiin, joita tilasin varmuuden vuoksi, jos omat taimet eivät kasvaisikaan. Vain kärhöt olivat ruukuissaan ja ne kuvasin. Niistä saan rahat takaisin.

Samoin yritys lupasi toimittaa kaksi mustasilmäsusannaa ja yhden kelloköynnöksen. Eipä ole mitään tullut. Ensi keväänä en tilaa puutarhaunelmissani mitään Viherpeukalolta. Sydänmaan puutarhasta tilasin tänä vuonna villiviinin ja hunajamarjan taimet. Ne olivat ensiluokkaisia. Siis ensi keväänä olen Sydänmaan puutarhan ja paikallisen K-raudan asiakas. 

Kävin tällä viikolla kampaajalla leikkauttamassa hiukset. Näin lyhyet hiukset kuin minulla on pitäisi leikata vähintään kahdeksan   viikon välein. Näin en todellakaan tee. Väliä voi olla kolme kuukautta. Jos ylikasvaneet hiukset jotenkin haittaavat minua, käytän hiuspantaa.

En pidä kampaajalla käymisestä kuten en pidä kosmetologista, jossa en ole käynyt yli kymmeneen vuoteen tai kahteenkymmeneen vuoteen. En muista. Kampaajalla on sietämätöntä toljottaa itseään peilistä. Siksi luen lehtiä, mutta tunnen huonoa omatuntoa, kun hiuksia tippuu lehtiin. Olla siinä nyt sitten!

Naapuri toi taas kaloja. Tällä kertaa kaksi lahnaa. Lahna on maultaan huonon kalan maineessa. Naapuri antoi myös reseptin syödä sitä. Se paistetaan ja ruovitaan, ja sekoitetaan smetanaan ja ranskan kermaan. Itse maustoimme tahnan tillillä ja omalla ruohosipulilla, suolalla ja mustapippurilla. On herkullista.

Toivon, että helteet pysyisivät mahdollisimman pitkään.

Hyvää viikonloppua kaikille!