Kumppaniksi valitaan itsensä kaltainen

 

Meillä on miehen kanssa aika paljon samanlaatuisuutta. Arvot, poliittiset näkemykset, maailmankatsomus, huumori. Temperamentti ei ole saman kaltainen. Minä olen kärsimätön ja nopea, mies taas hidas ja harkitsevainen. Ehkä nämä piirteet voivat tasapainottaa suhdettamme. Minä olen aika lailla murehtija. Mies taas huoleton. Nämäkin piirteet voivat tasapainottaa toisiaan. Kaiken kaikkiaan olen äärettömän tyytyväinen, kun tapasimme opiskelija-aikoihin 30 vuotta sitten. Sain minulle maailman parhaimman miehen.

Kaksi elämänarvoiltaan ja tavoiltaan täysin erilaista ihmistä ei välttämättä saman katon alla kovin kauaa viihdy.

Asiaa on tutkittu jälleen kerran ja aika kattavasti. Nature Human Behaviour-lehdessä ilmestyi äskettäin laaja meta-analyysi pariskunnista ja asioista, jotka heitä sitovat yhteen.

Tutkituista ominaisuuksista lähes 90 prosenttia oli pariskunnille jollain tapaa yhteisiä. Syntymävuodella oli voimakkain yhteys. Ihmiset pariutuvat yleensä ikäistensä kanssa.

Poliittisilla ja uskonnollisilla näkemyksillä oli myös vahva yhteys, samoin älykkyysosamäärällä, koulutustasolla ja juomatottumuksilla. Ihminen todennäköisesti valitsee samalla henkisellä tasolla olevan kumppanin, jolla on samankaltainen maailmankatsomus.

Muun muassa ulospäinsuuntautuneisuudella ei puolestaan ollut juuri minkäänlaista yhteyttä kumppanin valintaan. Tutkimuksen perusteella sosiaalisista tilanteista pitävä ekstrovertti saattaa yhtä todennäköisesti päätyä yhteen omissa oloissaan viihtyvän introvertin kanssa kuin toisen kaltaisensa kanssa.

Ulkoisilla ominaisuuksilla kuten painolla tai pituudella ei ollut kovin vahvaa yhteyttä.

Kiinnostavasti vuorokausirytmi oli yksi harvoja asioita, joissa puolisot voivat usein poiketa toisistaan. Tutkimuksen aineiston perusteellan iltavirkku saattaa siis hyvinkin yleisesti tulla toimeen aamuvirkun kanssa.

Tapa asioista murehtimiseen oli toinen piirre, jossa parisuhteen osapuolet saattoivat olla erilaisia. Yhteyttä voisi tulkita jopa niin, että näissä piirteissä vastakohdat vetoavat - asioita mielessään märehtivä saattaa haluta kumppaninsa olevan huolettomampi.

Tutkimuksessa oli rajoituksensa kuten aina. Aineisto koostui pääosin keskiluokkaisista valkoisista ihmisistä. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan heteroparisuhteita.

Eräs mielenkiintoinen aiempi havainto alkoholista ja parisuhteesta oli että naimisiinmenon myötä miehet keskimäärin vähentävät juomistaan, mutta naisilla se lisääntyy. Avioerossa käy monesti päinvastoin: mies ratkeaa ryyppäämään ja nainen raitistuu.

Lähteet: Helsingin Sanomat 27.9.2023, kuvat omat

Päiväunet piristävät monella tavalla

Minä en saa päivällä unta, vaikka kuinka yrittäisin. Ja vaikka olisin kuinka väsynyt tahansa. Kadehdin vähän mieheni kykyä ottaa

päivätirsat. Levätä ja rentoutua. Se lisää hyvinvointia.

Päiväunet vaikuttavat samalla tavalla kuin nukkuminen muutenkin. Ne piristävät ja parantavat älyllistä toimintaa.

Päiväunista on hyötyä, jos on selvä unentarve. Kunnollinen väsymys. Mutta päiväunien venyminen voi aiheuttaa joillekin illalla unettomuutta.

Herääminen aiheuttaa aina pöpperöisen olon eli uni-inertian. Sen kesto riippuu yleensä nokosten pituudesta. Liian pitkät unet saattavat pidentää tätä vähän sekavaa olotilaa heräämisen jälkeen. Kunnolla herääminen pöpperöstä kestää yleensä yhdestä kahteen tuntiin.

Liian myöhään nukutut päiväunet saattavat viivästyttää nukahtamista. Päiväunien pituudeksi jotkut tutkijat suosittelevat puoli tuntia tai korkeintaan tunnin. Otollinen aika päikkäreille on jakso kello 15:n ja 17:n välillä. Se on luontainen väsyttävä ajankohta.

Jotkut tutkijat taasen suosittelevat päiväunien pituudeksi 10-20 minuuttia, ja ne pitäisi ajoittaa kello 12:n ja 15:n välille.

Sisäsyntyinen vuorokausirytmi aiheuttaa vireystilan vaihtelua noin 12 tunnin välein. Iltapäivän väsymys ei siis johdukaan pelkästään esimerkiksi liian raskaasta lounaasta. Vaan osuu myös sisäsyntyisen levon tarpeeseen.

Ihmiset ovat nukkujina hyvin erilaisia. Päiväunet ei sovi kaikille. Unettomuudesta kärsiville ei päiväunia suositella lainkaan.

Nykyisin on jo olemassa työpaikkoja, joissa saa nukkua päiväunet. Usein ajatellaan väärin, että päiväunet olisivat laiskuutta. On paljon vaarallisempaa, että töissä sallitaan tupakkatauot kuin palauttavat päiväunet.

Nukutko sinä päiväunet?

Lähde: Helsingin sanomat 11.10.2018, kuvat Pixabay