Vatsavaivoja

Minulla ei ole yleensä vatsavaivoja. Muistan kuitenkin selkeästi kaksi kertaa. Töihin tullessa piti mennä heti vessaan ripuloimaan. Joskus oli oksettava olo. Tämä johtui pahasta stressistä.

Toisen kerran sain mahakatarrin, kun tyttäreni lähti opiskelemaan kauas, ja olin huolissani. Silloin vatsassa poltteli syönnin jälkeen, menin lääkäriin muutaman päivän kuluttua, ja hän kysyi, oliko elämässäni tapahtunut jokin iso muutos. Kyllä oli. Lääkäri oli viisas.

Tilanne toistuu turhan usein: ummettaa, kipuilee tai juoksuttaa vessassa. Tällaisia tuttuja tuntemuksia kutsutaan toiminnallisiksi vatsavaivoiksi, joihin ei ole elimellistä syytä. Ne ovat usein psykosomaattisia.

Miltei joka toisella suomalaisella on jonkin sortin vatsavaivaa. Niiden kanssa eläminen nyky-yhteiskunnassa on hankalaa. Toisin on maalla: peltotöissä saa piereskellä, toimistossa ei. Metsässä vessa voi olla kuusen juurella, mutta kaupungissa se voi olla lukkojen takana.

Toiminnalliset vatsavaivat oirehtivat välillä vähemmän, välillä enemmän ja ne liittyvät usein syömiseen. Jos ruoasta tulee epämukava olo, ihminen karsii syömisiään.

Lääketieteen tohtori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Pajala sanoo: "Ensimmäisenä ruokavaliosta lähtevät yleensä kahvi, maitotuotteet ja gluteenia sisältävät viljat. Lisäksi testataan apteekin itsehoitolääkkeet närästyslääkkeistä suolen toimintaa rauhoittaviin ja vilkastuttaviin valmisteisiin."

Kun nämä konstit ei auta, lähdetään lääkäriin. Osa potilaista päätyy tähystystutkimuksiin: mahalaukun ja paksusuolen tähystyksiin, joilla poissuljetaan suolistosyöpä.

"Suolistosyövän mahdollisuus on hyvin pieni, jos kenkkuileva vatsa on alle viisikymppiselle tuttu vaiva eikä siihen liity mitään seuraavista: verinen uloste, anemia, kuumeilu, tahaton laihtuminen tai nielemisvaikeus", Pajala kertoo.  

Toiminnalliset vatsavaivat ovat usein nuorten ja työikäisten vaivoja, joille tähystys on monesti turha. Alle viisikymppisistä ylävatsapotilaista 85 prosentilla tähystyksen tulos on normaali. "Siinä mahdollisesti paljastuva vaiva on yleisimmin refluksitauti, joka hoituu lääkekokeilulla ilman tähystystäkin."

Kun elimilliset sairaudet on suljettu pois, jäävät toiminnalliset vatsavaivat. Yleistä on ärtyvä suoli eli IBS tai toiminnallinen ylävatsavaiva. Ärtyvään suoleen kuuluvat muun muassa ripuli ja ummetus ja monesti niiden nopea vaihtelu. Toiminnallisessa ylävatsavaivassa vatsa täyttyy vähästä ja ruoan jälkeen on ikävä olo.

Kun vatsavaivoille ei löydy tutkimuksissa syytä, niihin ei löydy aina hoitoakaan.

"Kun elämä koettelee, vatsa komppaa. Taloudelliset vaikeudet, omaisen sairastuminen ja ihmissuhderistiriidat tuntuvat vatsassa", Pajala sanoo.

Mieltä  kuormittavat asiat siis vaikuttavat vatsan toimintaan. Kiireen ja stressin yhteys vatsavaivoihin onkin tiedetty jo pitkään.

Koska toiminnalliset vatsavaivat johtuvat monesta syystä, niitä hoidetaan yleensä kokonaisvaltaisella elämäntaparemontilla, Pajala kertoo.

"Parempaan lopputulokseen päästään, kun lääkärin ja oireita lievittävien lääkkeiden lisäksi mukana on ravitsemusterapeutti, liikunta-ammattilainen ja joskus psykologi."

Dieetti on toiminnallisissa vatsavaivoissa harvoin ensimmäinen hoito, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Emilia Leinonen. Ennen kun alkaa muuttaa ruokavaliotaan isosti, Leinonen kannustaa kokeilemaan näitä konsteja:

1. Huolehdi riittävästä unesta ja palautumisesta. Vatsa reagoi helposti stressiin.

2. Yritä syödä säännöllisesti ja juo riittävästi vettä.

3. Pysähdy kunnolla syömään. Se ehkäisee hotkimista ja siten ilmaa suolistossa sekä rauhoittaa autonomista hermostoa.

4. Liiku päivittäin. Se tukee kaasujen poistumista suolistosta ja helpottaa ummetusta.

5. Hyödynnä hengitystäsi. Vaikeissa paikoissa hengitä muutaman kerran tavallista syvempään sisään ja pidennä uloshengitystä. Tämä auttaa säätelemään autonomista hermostoa ja rauhoittamaan oloa.

6. Kokeile viljana kauraa. Vatsa saattaa sietää kauraa paremmin kuin vehnää tai ruista.

7.Kokeile probiootteja. Niiden käyttöä on turha jatkaa, elleivät ne auta muutamassa viikossa.

8. Jos karsit ruokavaliota, tee se ravitsemusterapeutin kanssa. Ärtyvän suolen hoidossa yleensä käytetty FODMAP-ruokavalio on kolmivaiheinen. Aluksi poistetaan FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruokia, kuten ruis, vehnä ja ohra, sekä jotkut hedelmät ja kasvikset, kuten omena ja sipulit. Seuraavaksi karsittuja ruoka-aineita testataan ruoka-aine kerrallaan. Ylläpitovaiheessa ruokavalioon jäävät ruoat, jotka eivät aiheuta hankalia oireita.

Lähteet: Helsingin Sanomat 4.5.2023, kuvat Pixabay

Torkuttaminen panee elimistön sekaisin

 

Torkuttaminen tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta, kun kello soi aamulla eikä millään jaksaisi vielä herätä. Pöhnäinen olo herättyä on merkki siitä, että torkuttaminen on häirinnyt kehon uni-valverytmiä.

Kun ihminen nukkuu hänen ruumiinlämpötila on matalampi ja hormonitoiminta  erilaista. Elimistö alkaa valmistautua heräämiseen jo ennen aamua. Ruumiin lämpötila alkaa nousta, ja melatoniinin määrä kehossa vähenee.

Torkuttamisessa on seurauksena, ettei keho enää tiedä, saisiko se oikeastaan levätä vai pitäisikö sen lähteä liikkeelle. Fysiologinen säätelykin voi häiriintyä.

 

Torkuttaminen sekoittaa esimerkiksi vireystilaa ylläpitävien hormonien toimintaa, minkä seurauksena ihminen saattaa olla päivällä väsynyt.Se muuttaa hormonien toimintaa, ja aamulla ei  tee mieli syödäkkään. Aamun syömättömyys voi kostautua voimattomuutena ja ilta-ahmimisena.

Torkuttaminen sekoittaa myös suoliston toimintaa. Suolisto herää yleensä aamuisin. Kännykän pirinän jälkeiset torkahdukset antavat kuitenkin suolistolle vihjeen, ettei sen olekaan vielä aika lähteä käyntiin. Tästä voi olla seurauksena esimerkiksi ummetus tai turvottava olo.

On olemassa sellaisiakin ihmisiä, joiden elimistön toimintaan torkuttaminen ei merkittävällä tavalla vaikuta. He ovat kuitenkin selkeä vähemmistö.

Erityisesti iltavirkut ovat taipuvaisia turvautumaan torkuttamiseen. Moni iltavirkku joutuu heräämään töihin huomattavaisesti aiemmin kuin hänen sisäisen kellonsa sanelemalle unirytmille on optimaallista.

Pimeä vuodenaika hankaloittaa monen aamuherätystä, sillä keho kaipaa valoa herätäkseen. Valon lisääminen aamuun saattaa auttaa heräämään jo ensimmäiseen kellon soittoon.

Lähteet: Referaatti  Helsingin Sanomat 30.12.2021, kuvat Pexels