Vaihteeksi pizzalla

Joulun jälkeen teki mieli aivan muuta kuin jouluruokaa. Niinpä lähdimme tyttären kanssa pizzalle. Meidän metsiköstä 40 kilometrin päähän Heinolaan. Maalaiselämää. Tytär ajoi, kun hän on tuoreena kuskina siitä kovin innostunut. Minä vähän pelkäsin vieressä, vaikka olen itse surkea kuski. Surkeista surkein. Tytär ei edelleenkään halua, että hänen kasvojaan kuvataan.

Perille päästiin. Metsätaipaletta koko matka. Minä tilasin tonnikalapizzan. Tytär kebabia. Kunnon mättöä. Ihminen tarvitsee sellaista välillä. Se on ihmisen osa. Pizza oli valtava ja hyvää, mutta en jaksanut syödä siitä kuin puolet.

Pizzeria Torino ei ollut erityisen tunnelmallinen. Mutta se kuului asiaan. Tällainen tavallinen. Kunnon peruspaikka. Hyvää palvelua. Lupa valokuvata. Ei me muutenkaan yleensä käydä gourment-ravintoloissa.

Sitten ruokaan. Minä olen hulluna kaikkeen tuliseen. Jalopenot on suurta herkkua.

 Sitten ruokakoomassa kotia kohti metsätaipaleelle.

Tykkäätkö pizzasta? Käytkö usein ulkona syömässä, myös niin sanotuissa hienommissa ravintoloissa?

Lähteet:omat

Iltasyöminen ja uni - hyvä yhdistelmä

Syön joka ilta iltapalan. Yleensä leipää koska hiilihydraatit auttavat unen tulossa. Minulla on taas jonkinlainen unettomuuskausi menossa. Välillä uni ei tule millään. Ei sitten millään. Välillä uni tulee helposti, mutta saatan herätä jo viiden maissa. On tätä ollut ennenkin. Kestänyt aikansa.

En voisi mennä tyhjällä vatsalla nukkumaan. Paitsi jos päivällisen syönti venyy iltaan.

Hesarissa unitutkija Henri Tuomilehto väittää, että ruokailutapamme voi pilata yöunen.

Ihmiset ei useinkaan syö kunnon jykevää aamiaista. Lounaalla syödään sitten niin että napa rytkyy. Ollaan sen jälkeen pari tuntia ruokakoomassa. Väsähtäneinä. Tuomilehdon mukaan lämmintä, suurta lounasta ei kannattaisi syödä ollenkaan. Vaan nauttia päivän mittaan pieniä aterioita ja välipaloja. Minä syön lounaaksi yleensä vain pari leipää ja saksanpähkinöitä.

Illan korvalla tai iltapäivällä perheissä syödään toinen raskas ateria. Ja ollaan taas ruokakoomassa pari tuntia. Mutta sitten vireystila alkaa nousta - väärään aikaan - ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.

Päivän varsinainen yksi suuri ateria kannattaisi sijoittaa iltaan. Silloin ruokailun jälkeinen vireystilan lasku palvelisi nukahtamista. Tämä on Tuomilehdon mielipide, johon hän on tutkimuksissaan päätynyt. Minä uskon lähinnä, että ihmisillä on luonnostaan erilainen ateriarytmi. Mutta minulle sopii tämä Tuomilehdon malli. 

Iltasyömistä pidettiin ennen lihottavana. Mutta se ei ole totta. Ratkaisevaa on koko päivän aikana nautittujen kaloreiden kokonaismäärä.

Tyhjä vatsa ja pieni nälkä häiritsee myös nukkumista. Unen aikana aivot puhdistuvat ja päivällä opitut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Tunnekylläisiä kokemuksia työstetään. Kudosvauriot korjaantuvat. Aivot tankkaa energiavarastonsa. Uni on todella tärkeä asia elämässä!

Valtaosa suomalaisista nukkuu liian vähän. Noin puolet sanoo jaksavansa arjessa huonosti. Vaikeasta uniongelmasta kärsii joka viides.

Nukkumiseen kannattaisi kiinnittää huomiota, koska se on päivän rasituksista palautumisen kannalta tärkein asia. Ja nukkuminen on ihanaa!

Minkälainen nukkuja sinä olet?

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.8.2017, kuvat omat