Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. toukokuuta 2020

Muuttuuko jokin pysyvästi koronan jälkeen?



Minä ajattelen, että syksyyn mennessä koronatilanne tasoittuu. Kesäkin voi olla helpompi.Tavalliset influensattkin jopa loppuvat kesällä. Koronasta on huomattu, että se ei sairastuta niin paljon lämpimissä maissa. Esimerkiksi Italiassa sairaus riehui pohjoisessa, etelässä päästiin helpommalla.

Virus tuskin häviää kokonaan. Nyt elämme taudin ensimmäistä aaltoa. Virologian laitoksen apulaisprofessori Tarja Sirosen mukaan olemme vasta alkumetreillä. Ensimmäinen aalto kestää joitakin kuukausia. Elämme koronan kanssa varpaillamme ainakin vuoden. Yhtä raskaita liikkumisrajoituksia tuskin tulee, mutta ainakin kesä vielä hissutellaan. Tänä kesänä ei juhlita festareilla tai tehdä lomamatkoja Etelä-Eurooppaan.



Toisessa aallossa virus ei enää leviä yhtä ärhäkkäästi, sillä sairastuneet saavat taudille arviolta kahden kolmen vuoden immuniteetin. Itse viruskin saattaa menettää tehoaan.

On vielä avointa, millaiseen arkeen palaamme koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Poikkeusaika on voinut sekoittaa terveyden, talouden ja ihmissuhteet. Poliisi on myös raportoinut lisääntyneestä kotiväkivallasta.

Avioerotilastoihin tulee piikki koronan jälkeen. Koska ollaan pitkiä aikoja kotona yhdessä, hyvä ja paha kärjistyvät. Kaikki, mikä ei suhteessa toimi ja kuormittaa, korostuu.



Koronasta seuraa irtisanomisia, lomautuksia ja konkursseja, mikä kiristää hermoja. Kodeissa voidaan miettiä, mihin vielä pudotaan ja kuinka uusi elämä rakennetaan.

Epävarmassa poikkeustilassa turvaudutaan usein huonoihin selviytymiskeinoihin ja puolustusmekanismeihin: itkuun, ruokaan tai juomiseen.



                                       Uusi aika
Perusterve aikuinen ei ole koskaan todella pelännyt kuolevansa niin paljon kuin nyt. Elämme  ajassa, jossa kaiken ikäiset voivat ajatella kuolemaa. Se järkyttää turvallisuudentunnetta ja aiheuttaa voimakkaita reaktioita.

Arvot syvenevät  kriisin jälkeen. Eristyneisyys ja poikkeustila voivat kirkastaa elämän prioriteetit, ja ne saattavat olla ristiriidassa aiempien valintojen suhteen. Nyt on aikaa miettiä elämäänsä, ja mikä on oikeasti tärkeää. Kriisi voi olla mahdollisuus uuteen ja parempaan elämään.

Voi toivoa, että nykyiset materialistiset, individualistiset ja itsekkäät arvot hiipuisivat, ja alkaisimme ajatella enemmän tulevia sukupolvia ja koko ihmiskunnan parasta.



Korona-pandemia voi antaa polttoainetta globaalien ongelmien ratkomiseen, ja niistä tärkein on ilmastonmuutoksen hidastaminen. Pandemiat yleistyvät, kun ilmasto lämpenee. Tauteja aiheuttavat hyönteiset viihtyvät laajemmilla alueilla. Jo tietoisuus pandemioista voi kannustaa ilmastotoimiin.

Luonnossa on paljon viruksia. Uusia pandemioita tulee varmasti, ellemme muuta toimintatapoja. Korona on varoitus. Ehkä ilmastopelotkin voivat toteutua ellemme toimi.



Poikkeustilasta voi jäädä digikrapula, eikä osa halua miettiä etäyhteyksiä pitkään aikaan.

Voi olla tietysti myös mahdollista, että koronan jälkeen palataan aivan samaan. Esimerkiksi jotkut voivat ajatella, että  kun tulevaisuudessa ilmastonmuutostoimia  tulee enemmän kannattaa nyt lentää kuin viimeistä päivää,  kun vielä pääsee.







Lähteet: Kauneus&Terveys 6/2020, kuvat omat

tiistai 31. joulukuuta 2019

Miten helpottaa krapulaa?





En nykyisin ole juurikaan koskaan krapulassa. Ikä on tullut jonkinlaiseksi hidasteeksi liialle juhlimiselle. Ei enää oikein jaksa juoda, vaikka olisi mukavaa seuraakin. Ilta voi olla ihana myös vähäisemmällä viini- tai kuohuviini annoksella. Pari annosta riittää. Mutta joskus tulee vieläkin juhlittua kosteasti.

Vietän tämän illan ystävien kanssa pienessä porukassa. Kuohuviiniä ja drinkkejä ehkä kaksi kolme annosta. Tai sitten enemmän. Toimin pienten juhlien ruokavastaavana.

Teen kasvis-paputäytteisiä tortilloja ja salaatteja. Ne ovat oivaa pienten uudenvuoden juhlien sapuskaa. Täytän tortillalevyt kasvispaputäytteellä ja paistan rullat uunissa juustokuorrutuksella. Teen viher-, feta- ja lämmintä halloumisalaattia. Juhlien emäntä tekee joitakin alkupaloja. Ja ne on taastusti herkullisia. Viime kerralla hän teki sushia alkuruuaksi.

Me nautimme hyvästä ruuasta ja juomasta. Ilta on varmasti säkenöiväkin. Ja tinaakin valetaan ja ihaillaan toisten ilotulituksia. Mitään uuden vuoden lupauksia en tee. Kuten yleensä. Uusi vuosi on vain hyvä alku tulevalle vuodelle, kun siitä nauttii täysin siemauksin.



Nuorena tuli bailattua kylliksi ja oikein olan takaa. Kauheat krapulat tulivat tutuiksi. Siihen aikaan yksi krapulan estokeino oli juoda vähän kasviöljyä ennen juhlimista. Se mukamas teki suojaavan kalvon vatsalaukkuun. Samoin Buranan syöminen runsaan veden kera ennen nukkumaan menoa "auttoi". Mutta se usein juhlinnan tuokinassa jäi tekemättä, eikä se olisi oikeasti auttanutkaan.

Tutut krapulaoireet kuten päänsärky, oksettaminen, heikko olo ja joskus vapinakin seuraa, jos juo monta annosta alkoholia. Mitä  suurempi alkoholin pitoisuus veressä on sitä pahempi krapula. Paras tapa helpottaa krapulaa on ennaltaehkäisy.



Alkoholin kanssa kannattaa syödä ruokaa, mikä heikentää alkoholin imeytymistä. Seuraavana päivänä ruoka ei enää auta parantamaan krapulaa, vaikka monet vannovat esimerkiksi rasvaisen pizzan tehoon.

Krapulassa on kuitenkin järkevää syödä, koska verensokeri on yleensä alhainen. Alkoholi on estänyt sokerin tuottamista maksassa.



Matala verensokeri voi pahentaa krapulaa entisestään. Hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi ja ne ovat parasta krapularuokaa. Vettäkin kannattaa juoda, koska alkoholi kuivattaa elimistöä.

B-vitamiinipore krapulalääkkeenä on urbaanilegenda. Sen krapulaa parantavia vaikutuksia on tutkittu, mutta tulos ei ole ollut kovinkaan hyvä.



Krapulalääkkeestä voisivat hyötyä etenkin ne, joilla on taipumus addiktoitua ja alkoholisoitua. Alkoholi vaikuttaa aivojen hermosolukalvoihin. Kun alkoholi haihtuu elimistöstä, hermosolukalvot alkavat kutistua entiselleen. Tästä johtuu esimerkiksi päänsärky. Jos krapulaan olisi jokin lääke, tasoittavat saattaisi jäädä juomatta.






Lähteet: Helsingin Sanomat 30.11.2019, kuvat omat


lauantai 17. marraskuuta 2018

Mistä apua alakuloon?



Minä olen alakuloon taipuvainen etenkin huhtikuussa. Silloin on jotenkin ruma maa. Paljas. Roskat lepattavat tien vierustoilla kuin hullut linnut. Ei ole vielä kunnon vihertävä kevät. Vaan maa on marto, kuollut. Joskus syksylläkin vaivun alakuloon. Seuraavaksi joitakin vinkkejä alakulon voittamiseksi.


  • Pitääkö alakulolle löytää syy, jotta siitä voisi parantua? Alakulon syyt saattavat olla niin syvällä mielen perukoissa, että niistä on vaikea saada kiinni muuten kuin psykoterapiassa. Jotkut ajattelevat, että alakulosta selviytymisen kannalta, tärkeää on se, miten siihen suhtautuu. Ei raskaasti. Vaan osana  elämää. Jotkut sietävät paremmin surullista oloa kuin toiset. Alakulo voi olla merkki oman elämän pohtimisen tarpeesta. Elänkö omannäköistä elämää? Onko elämälläni päämäärä ja tarkoitus? Mitä oikeasti haluan?
  • Onko puhumisesta hyötyä? Ihminen on sosiaalinen eläin. Esimerkiksi puhuminen läheisen ihmisen kanssa selkiyttää ajatuksia ja sanoittaa tunteita.
  • Mitä tehdä, jos ei halua vaivata ystävää omilla murheillaan? Oikea ystävyys on kahdensuuntaista. Molemmat voivat kertoa surunsa toiselle. Eikä siitä pitäisi tuntea syyllisyyttä.
  • Miten olla enemmän ihmisten kanssa? Toisten ihmisten seura parantaa yleensä oloa. Mutta aina ihmisten pariin lähteminen ei ole helppoa. Silloin ehkä kannattaisi miettiä, mikä siinä on oikeasti vaikeaa.  Jos haluaa ennalta ehkäistä alakuloa, kannattaa hoitaa ihmissuhteitaan. 
  • Auttaako liikunta? Liikunta on oikeastaan paras lääke alakuloon. Jo reipas puolen tunnin lenkki kohottaa  mielialaa. Samoin luonnossa liikkuminen. Liikkuessa keho alkaa erittää mielihyvähormoneita endorfiinia ja oksitosiinia. Ne vähentävät alakuloa ja tuovat parempaa oloa.
  • Voiko ruoalla kohentaa mielialaa? Nykyisin sanotaan,  että vatsa on toiset aivot. Koska suolisto erittää samoja välittäjäaineita kuin aivot. Matalan mielialan syynä voi olla serotoniinin väheneminen. Suolistobakteerit voivat panna vauhtia serotoniinin välitykselle. Tällä hetkellä kiistellään siitä, parantavatko suun kautta otettavat maitohappobakteerivalmisteet  suoliston toimintaa ja siten välittäjäaineiden syntyä. Monipuolinen kasvis-kala ruoka on hyväksi vatsalle ja aivoille.
  • Helpottaako uni vointia? Monet tutkimukset osoittavat. Että uni on hyvinvoinnille olennainen asia. Huono ja vähäinen uni voi itsessään aiheuttaa matalaa mielialaa. Unessa käsitellään päivän tunnekylläisiä asioita. Uni siivoaa aivoja. Ja painaa päivällä opitut asiat pitkäkestoiseen muistiin.
  • Mikä voi lisätä alakuloa? Alkoholi huonontaa oloa, vaikka nousuhumalassa tuntisi rentoutuvan. Lisäksi ihmisistä eristäytyminen pahentaa alakuloa.
  • Milloin pitää turvautua ammattiapuun? Apua pitäisi hakea, jos alakuloon liittyy muita oireita esimerkiksi ahdistusta, toivottomuuden tunteita, voimakkaita itsesyytöksiä. Nämä oireet voivat kertoa masennuksesta, johon olisi parasta hakea apua.

Tunnetko sinä koskaan alakuloa?




Lähteet: Seura 43/25.10.2018, kuvat omat.

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Las Palmas, Palmas


Suoraan sanoen lempipuuhani lomalla oli käveleksiminen, kaikenlainen lorviminen, ihmisten katseleminen, mukavat keskustelut ja syöminen. Viiniä unohtamatta. Ihmiset rannalla värjöttivät 19 asteen lämmössä. Niin tärkeää rusketus on joille kuille.

Yritän laittaa tähän tuon Irwinin renkutuksen tai kauniimmin sanottuna laulun. Irwin oli ihana renttu taiteilija. Tulee lapsuus mieleen monista hänen lauluistaan. Tämä laulu on alkanut soida päässäni. Korvamato. Las Palmas, Palmas....




Tulipa kaksi kuvaa. Ehkäpä se on niin vakuuttavampi. En osaa poistaa toista.

Harmitti kovasti kun kamera ei toiminut. Eikä hotellin nettiyhteys. 

Laitan siis tähän postaukseen muita kuin Las Palmas kuvia.

Oli ihana kävellä kepeissä vaatteissa. Merituuli oli leppeä. Satoi vain yhtenä päivänä. Pientä tihkua.


Ja minähän söin. Kanarialainen ruoka oli kohtuu hyvää. Rypistetyt perunat, tuoretta kalaa, tapaksia. Italialainen ravintolaruoka oli kallista mutta herkullista. Yhtään pizzaa en syönyt. Joku roti pitää ulkomailla olla. Eli syödä eri ruokaa kuin kotona. Mieltymykseni  mukaan thai-ruoka oli parasta. Vielä puffetpöydistä. Alkupalat, lämmin ruoka ja jälkkäri. Friteraatua mustekalaa, katkarapuja, marinoitua tofua, paljon maustettuja salaatteja ja vihanneksia, kalaa monessa muodossa...Se oli taivas maan päällä. Siis jos taivaassa mässäillään.


Kahviloita oli paljon. Ja ihania leivonnaisia. Koska en kauheasti tykkää makeasta. En tilannut kuin vaan yhdessä kahvilassa oikean leivoslajitelman. Siinä olikin viikon tarpeiksi ja ylikin.


Kahvitarjonta oli yhtä runsasta kuin nykyisin Suomessa. Join yleensä espressoa ja vettä. Tapasin monia ruotsalaisia ja suomalaisia, jotka oli eläkkeellään asettuneet Las Palmasiin. Ei hullumpi paikka perustaa uusi koti.

Minne sinä mieluiten reissaat?





Lähteet: omat, kuvat Pixabay, Pexel

tiistai 23. tammikuuta 2018

Miten säilyttäisin ihoni kimmoisuuden?


Kaikki me vanhenemme vääjäämättömästi. Minä yritän pitää ihostani huolta muun muassa lenkkeilemällä ulkoilmassa. Ruokavalioni on suhteellisen terveellinen. En ole syönyt lihaa 36 vuoteen. En ota aurinkoa, enkä tupakoi. Yritän nukkua tarpeeksi. Käytän seerumia, päivä- ja yövoidetta. Teen joskus itse kasvonaamioita. Lisäksi juon granaattiomenamehuun sekoitettua kollageenijauhetta.


Ihon ikääntymistä voi hidastaa, mutta yli 60 prosenttisesti siihen vaikuttavat geenit. Ikävä kyllä. Olen aiemmin tehnyt ihonhoidosta useamman postauksen. Muun muassa linkkihttps://vimma50.blogspot.fi/2017/04/ihonhoito.html ja  lhttps://vimma50.blogspot.fi/2017/05/ihon-vanheneminen.html.



Noin viidenkympin tienoilla ja vaihdevuosien myötä ihon kimmoisuus alkaa vähentyä ja iho kuivuu herkemmin.
Voit testata ihosi kimmoisuuden näin: Nipistä ihoa sormilla kämmenselästä. Kimmoisa iho on joustava. Se palautuu nopeasti. Veltostunut iho jää pussittamaan.



Vanhetessa ihon kollageeni rakenne muuttuu. Elastiinisäikeet jäykistyvät ja jopa katkeilevat. Hiussuonet menettävät myös kimmoisuuttaan, jolloin iho saa vähemmän ravinteita.



Millaisesta kosmetiikasta on apua?
A-, C-, ja E-vitamiinit ja muut antioksitandit tekevät hyvää iholle. A-vitamiinin teho on tieteellisestikin todistettu. Hyaluroni-happo kosteuttaa ihoa. Hyvin kostutettu iho on elinvoimaisen näköinen. Aromaattiset eteeriset öljyt - etenkin ruusu ja jasmiini - edistävät ihosolujen uudistumista.



Miten ruualla voi vaikuttaa?
Puhdas, mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka on hyväksi. Kannattaisi välttää myös sokeria ja valkoisia jauhoja. Kasvisöljyt, marjat, hedelmät, vihannekset hoitavat ihoa. Erityisen tehokkaita on saksanpähkinät, porkkana ja granaattiomena



Näkyykö kiire ja stressi ihossa?
Kyllä näkyy. Stressi muuttaa hormonitoimintaa, mikä vaikuttaa ihoa väsyttävästi. Jos nukkuu huonosti, iho ei pääse unen aikana uusiutumaan ja veltostuu.



Auttaako hoitolahoidot?
Moni on saanut näistä apua: Neulaushoidot, sähköavusteiset radiofrevessihoidot, ultraäänihoidot ja sähköimpulsseja hyödyntävät biostimulaatiohoidot. Minulla ei ole näistä vielä kokemusta. Ehkä muutaman vuoden päästä käytän näistä jotakin.

Miten hoidat ihoasi?




Lähteet: Hyvä terveys 14/2017, kuvat omat

tiistai 5. joulukuuta 2017

Perinteisissä pikkujouluissa


Olen käynyt jo kaksissa melko kosteissa pikkujouluissa.

Oli kiva mennä perinteisiin, vanhanaikaisiin pikkujouluihin kotikylälläni Nurmaalla. Ei alkoholitarjontaa. Mutta sitäkin parempaa ruokaa. Lämmin ja hyvä tunnelma.

Ovenpielus oli koristettu kuusenoksilla. Niin kuin silloin ennen.


Pikkujoulut järjesti maamiesseura ja maatalousnaiset entisessä koulussa, joka on nykyään kylätalo. Koulu on hyvin kaunis rakennus. Ojelma oli:


Alkoholiton gögi
Maamiesseuran Karin puhe
Mirkun puhe
Ruoka
Joululauluja mieheni Erikin säestyksellä
Joulupukki ja lahjojen jako
Kahvi
Lopuksi vielä kaksi joululaulua

Miekankosken kahvila oli tehnyt ruuat alusta loppuun itse. Siksi ruoka oli herkullista. Seuraavaksi perinteisiä jouluruokia. Ei mitään  trendikästä kikkailua.

    Minun ruokalautaseni.







                                          Ihanaa silliä.






    Punajuuripaistosta. Ehkä ainoa myönnytys nykyajan ruuille.


    Porkkanalaatikko.


   Perunalaatikko.


  Lanttulaatikko.




    Luumurahka.

  Miekankosken kahvilan Eeva, Julia ja Tapio.

Pikkujouluväkeä.






Yhteislaulun aika.


              Meillä ei ole vuosista väliä. Kunhan päästiin yhdessä laulamaan joululauluja.

Sitten vanhan koulurakennuksen kauniita - siis minun mielestäni - yksityiskohtia.








    Pöytäkoriste.


   Koulun kauniisti kulunut puulattia.




    Vanha Singer-omelukone.





Sitten olikin joulupukin vuoro ja lahjojen jako.







Minä sain lahjaksi kauniin koristeen.



Lopuksi vielä kahvi ja pari joululaulua mieheni Erikin säestyksellä.


              Joulutorttujakin olisi ollut tarjolla. Mutta kun ei ruokakoomaisen mahaan
                     enää mahtunut.


                      Minulla on myös kotona joulupukki partoineen.



Oletko ollut perinteisillä, vanhanaikaisilla pikkujouluilla?