Mindfulness laihdutuksessani

Nyt pitkien pyhien jälkeen toitotetaan vähän kaikkialla laihdutuksesta. Niinpä minäkin kirjoitan sitten laihdutusjutun henkisen puolen merkityksestä ja mindfulnesista. Olin suunnitellut laihdutusta puoli vuotta. Toteutus ehti vähän venyä. Mutta nyt olen laihduttanut pari päivää. Laihdutus ei ole uuden vuoden lupaus, kun en niitä yleensä tee. Katsotaan vain miten tässä käy.

Mindfulnessilla voi vaikuttaa myös syömiseen ja oppia tunnistamaan tilanteet, jolloin repsahdus uhkaa tai syöminen on vain haamunälän tyydyttämistä. 

Tämä on minulle nyt tarpeellista, sillä yritän laihduttaa, koska kiloja on tullut niin paljon, etten enää viihdy kehossani. Jos viihtyisin, en laihduttaisi, vaikka en ole ollut siinä ikinä hyvä. Eikä ole aiemmin juuri tarvinnutkaan laihduttaa, koska olen viihtynyt kehossani ja se on ollut juuri minulle hyvä ja sopiva. Vaikka jonkun toisen mielestä olen saattanut olla ylipainoinen.

Nyt on vain huono aika laihduttamiseen, kun on kaamos. Samoin minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, jota ei saada oikein tyroksiinilääkitykselläkään kuntoon, koska arvot heittelee niin nopsaan tahtiin. Mutta minusta tuntuu tämä mindfulnessin liittäminen laihdutukseen hyvältä. En tosin vielä tiedä, onko sillä kunnon tehoja.

Kehopositiivisuus on mielestäni sitä, että jos on sinut kehonsa kanssa, mikään ulkopuolinen määrittely  ja arvostelu ei  ainakaan pahasti hetkauta. Ja kenellä on oikeus arvostella toisen ulkonäköä!? Ehkäpä hyvin pinnallisilla ihmisillä.

Mindfulness eli tietoisuustaidot pyrkivät saamaan ihmisen tiedostamaan kyseessä olevan hetken. Sen voi aloittaa hengitykseen keskittymällä. Voit hengittää syvään sisään ja rauhallisesti ulos. Huomaat kuinka hengitys saa vatsan vuoroin laajenemaan, nousemaan ja laskemaan. Kun ajatus karkaa muihin asioihin, voit palauttaa sen takaisin hengitykseen.

Mindfulnessia on kaikki syvä keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan. Voit vaikka keskittyä jalkapohjien rasvaukseen tai imurin liikkeeseen lattialla. Tietoisuustaidot lisääntyvät harjoittelemalla.

Jos takana on monia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä, ihminen saattaa toistaa samaa toimintamallia kuin ennen. Mutta jotta paino putoaisi, pitäisi tehdä jotakin toisin kuin ennen.

1)Hyväksy vaikeat ajatukset.

Vaikeiden asioiden ajattelusta tulee kurja olo, ja siksi sitä tahtoo välttää. Näin kurja ajatus kuitenkin vahvistuu. Kun suklaan syöminen tahtoo karata käsistä, suklaata ei kannata karsia ajatuksista tai se tunkeutuu ajatuksiin entistä voimakkaampana.

Ajatusten hyväksyntää voi harjoitella tiedostamalla ajatuksen ja päästämällä siitä irti ilman, että siihen liittyy tekoja. Kun sinun seuraavan kerran tekee mieli suklaata, totea itsellesi: minulla on ajatus, että haluan suklaata. Ajatuksen nimeämisen tarkoituksena on auttaa erottamaan mielen tuotos tosiasiasta. Sen jälkeen voi miettiä, noudattaako ajatusta vai valitseeko toisin.

2)Lopeta taistelu.

Vaikeiden tunteiden kanssa tasapainoilu on rankkaa, mutta se kuuluu ihmisen elämään. Joskus voi olla helpompi antaa periksi ja syödä suklaalevy - hirveän morkkiksen uhallakin. Periksi antaminen ja repsahdukset seuraavat kuitenkin toisiaan, jos jatkuvasti taistelee syömisen laukaisevia tunteita vastaan. Kun tunteen antaa tulla, se voimistuu alkuun. Mutta vähitellen se haalistuu ja lakkaa kiusaamasta.

3)Tee tietoisia ostoksia.

Ruokakaupassa riittää houkutuksia, ja siksi siellä kannattaa kävellä tavallista rauhallisemmin. Voi havainnoida tilaa, jossa liikkuu, ja tapaa jolla tuotteet on tuotu tarjolle.

Voit antaa nimen näkemillesi asioille ja niiden sinussa herättämille ajatuksille  ja tunteille, ja päättää, että annat niiden vain olla. 

4)Ota aterialla aikalisä.

Ennen kun alat lastata lautasellesi ruokaa, ota minuutin mittainen aikalisä. Tunnustele, mitä mielessäsi liikkuu. Onko nälkä oikeaa nälkää vai sittenkin näläksi naamioitunutta haamunälkää?

Haamunälän jäljille voi päästä, kun miettii, mitä teki ja tunsi ennen kuin nälän tunne heräsi. Osuiko silmiin ruokamainos? Tai kaverin facebook-päivitys uudesta ravintolasta? Sanoiko joku jotakin, mikä loukkasi mieltä?

5)Hiljenny syömään.

Muun tekemisen kanssa yhtä aikaa syöminen on tiedostamatonta syömistä. Tietoinen syöjä havainnoi kylläisyyttä pitkin ateriaa. Keskittyneesti syöminen on nautinto, koska se tuo ruoan maut paremmin esiin.

Lähteet: Anna (päivämäärä hukassa), kuvat omat

Lopeta laihduttaminen niin laihdut

Minulla on paino noussut liikaakin kilpirauhasen pahan vajaatoiminnan takia, koska se hidastaa aineenvaihduntaa. Olen syönyt samoin kuin ennen ja silti lihonut. Minun kai pitäisi syödä äärimmäisen vähän, etten lihoisi. Yritän nyt itse laihduttaa. Syön  salaattia lounaalla ja päivällisellä. Salaatti on hyvin ruokaisa, koska lisään siihen papuja tai kikherneitä. Välipaloiksi syön hedelmän tai juon smoothien.

Laihtuminen onnistuu hyvin, kun alkaa syödä säännöllisesti ja lopettaa laihduttamisen sanoo  ravitsemusterapeutti ja terveystiedon maisteri Ulla Kärkkäinen. Tästä voi olla montaa mieltä. Kun on niin monia laihtumisreseptejä. Ei enää tiedä, mihin uskoisi.

Jos keho on usein säästöliekillä, syöminen muuttuu kaoottiseksi. Liian nälkäisenä voi ahmia liikaa. Ja usein epäterveellistä ja lihottavaa ruokaa. Liialliset syömisen rajoitukset nostavat syömisen jalustalle, jossa ei voi syödä rennosti ja joustavasti.

Epäsäännöllisen syömisen laihduttamisen syy löytyy yleensä vääristyneestä suhteesta omaan kehoon ja ruokailuun.

Vääristynyt suhde omaan kehoon näkyy usein tiukkoina laihdutuskuureina, jotka lähes poikkeuksetta päätyvät repsahdukseen.

Liikaa syömistä voidaan usein kompensoida liikunnalla. Se johtaa yleensä siihen, että välillä syödään paljon ja välillä ei juuri mitään.

Rankoista, tiukoista laihdutuskuureista seuraa usein jojoilu. Paino heiluu ylös ja alas. Tämäkin kertoo vääristyneestä suhteesta syömiseen. Pahimmillaan se voi johtaa syömishäiriöihin: Ahminta häiriöön, bulimiaan, anoreksiaan.

Asenne syömiseen malliopitaan helposti. Esimerkiksi jos tyttären äiti on miltei koko ajan laihdutuskuurilla ja puhuu siitä tyttärelleen, tytär voi mallioppia jatkuvan kehon tarkkailun ja laihduttamisen, vaikka siihen ei olisi mitään syytä. Myös kulttuurin kauneusihanteet vaikuttavat. Nykyisin ihanne on melkein anorektinen. Silti pitäisi olla isot rinnat ja peppu.

Nykyisin on paljon tietoa ruoasta ja monia ohjeita hyvään ruokavalioon. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta. Syömisessä saatetaan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin eikä kokonaisuuteen. Hyvästä ruoasta on paljon mielipiteitä:  maito tappaa, sokeri on heroiinin kaltainen huume, gluteeni on myrkkyä. Rento suhde syömiseen on kadonnut.

Monet syövät liian vähän perusruokaa. Koskaan ei pitäisi syödä alle perusaineenvaihdunnan, 1400-1500 kaloria päivässä. Jos syö liian vähän. Syntyy nälkävelkaa, joka johtaa jossakin vaiheessa repsahdukseen. Jos keho on nälkäinen, syömistä säätelevät hormonit pysyvät koholla. Tämä johtaa siihen, että tekee mieli herkkuja.

Hyvin onnistunut laihtuminen lähtee siitä, että kalorit  nostetaan tai lasketaan todellisen kulutuksen tasolle. Näin  mielihalut vähenevät. Eikä repsahdukset aiheuta liian usein epäonnistumisen tunnetta. Ja hyvinvointi lisääntyy.

Oletko sinä koskaan laihduttanut ja miten?

Lähteet: Helsingin Sanomat 25.10.2018, kuvat Pexel, Pixabay