Niin, mitähän? Nyt on työpaikan suhteen niin hankala ja vaikea olo, että ehkä haluaisin irtisanoutua. Mutta sitten olisin aivan tyhjän päällä. Mistä reilu viisikymppinen nainen saa töitä? Ei varmaankaan mistään. Edes jollakin tavalla koulutukseen linkittyvää.
Mitä siis oikeasti haluan tällä hetkellä? Työpaikan vaihto.Että perhe pysyisi terveenä edelleenkin. Että keskinäinen rakkaus säilyisi. Että jossakin vaiheessa - ilmeisesti eläkeiässä, jos saan elää siihen asti - voisimme asua osan vuodesta lämpimässä. Etelän hedelmäisillä mailla.
Tunteeni kertovat minulle syvistä tarpeistani. Tunteille pitäisi antaa tilaa, jotta ymmärtäisin niiden viestin.
"Minäkö kateellinen? No en tietenkään ole." "On todellakin alhaista tuntea mustasukkaisuutta. Ei kukaan voi omistaa toista." Tällä tavalla voimme tukahduttaa tunteiden aitouden, mistä voi seurata myöhemmin ongelmia.
Useat tunteet kuten viha, jota tunnen nyt itsessäni. Samoin kateus, mustasukkaisuus, herättävät ikävä kyllä meissä muitakin tunteita. Muun muassa pelkoa, häpeää, syyllisyyttä. Tämän takia ei aina sen perimmäisen tunteen luokse pääse. Koska tunteet ketjuuntuvat.
Ensiksi pitäisi hyväksyä tarpeensa. Minulla irtisanoutuminen nykyisestä työpaikasta. Ja sitten kuulostella, mitä tunteita siihen liittyy. Minulla nöyryytyksen tunne, viha, katkeruus, suru. Tunne on aina viesti tarpeistamme, jota pitäisi välillä jäädä pohtimaan. Minä olen pohtinut jo reilut kaksi vuotta.
Kiukun, kateuden, mustasukkaisuuden tai häpeän taustalla on se, että jokin tarve ei toteudu. Jos tunteita väheksytään, ne alkavat päämme sisällä metelöidä vähitellen entistä kovemmin.
Myös suru voi kuulua torjuttuihin tunteisiin. Minä ainakin tunnen itsessäni surua. Monesti surullisena saatamme pitää itsemme kiireisinä ja pontevina. Ettei suru vyöryisi täysin päälle. Tällä hetkellä minä toimin juuri näin.
Masennus voi olla niin sanottu jumitila. Sille altistuu helpommin, jos tunteiden tunnistamista ei ole opittu. Usein masennuksen aiheuttaa pitkään jatkunut väsymys ja silti kova yritys pärjätä.
Masennuksen pohjalla on yleensä patoutunutta vihaa. Minä onneksi osaan osoittaa vihan tunteeni vaikka vastassa olisi kuinka merkittävä ihminen. Patoutuneen vihan alla voi olla liiallista kiltteyttä, miellyttämisenhalua. Uhrautumista lasten, puolison ja työnantajan hyväksi. Ihminen masentuu, kun hän unohtaa itsensä ja sivuuttaa omat tarpeensa.
Meillä suomalaisilla on vaikea ymmärtää oma tarvitsevuutemme. Vaikka toiselta ihmiseltä voisi pyytää läheisyyttä, huolenpitoa ja apua. Myös itse voisi tarjota - jos jaksaa - seuraansa sitä tarvitseville.
Ihmissuhteet sujuvat jouhevammin, kun ilmaisee itseään suoraan. Mutta monet voivat loukkaantua suorasta itseilmaisusta. Silti rehti tunteidenilmaisu on luottamuksen osoitus toiselle. Jos hänellä on kykyä vastaanottaa se.
Onko sinulla ollut tunteita, ettet voi toteuttaa tarpeitasi?
Lähteet: Hyvä Terveys 10/2016, kuvat Pexel, Pixabay
