Minä kirjoitan kauppalistan sen reitin mukaan, osasto osastolta, mitä kuljen kaupassa. En yleensä sitten ota kauppalistaa esille kaupassa. Paitsi silloin, kun en kerta kaikkiaan muista.
Yleisesti sanoen muistiin jäävät sellaiset asiat, joihin on kiinnitetty huomiota, joita on riittävästi kertailtu, ja asiasta on muodostettu jokin mielikuva tai merkitys.
Muisti jaetaan karkeasti kahteen: lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin. Työmuistissa asiat säilyvät alle puoli minuuttia. Säilömuistiin kertyy asioita, taitoja ja kokemuksia pitkin elämää. Sen kapasiteetti on rajaton.
Monesti tuntemattomien ihmisten tavatessa käy niin, että ensin esittäydytään ja sitten ryhdytään keskustelemaan. Pian on kulunut puoli minuuttia ja keskustelukumppanin nimi on unohtunut, koska sitä ei ole kertailtu eikä kytketty mihinkään. Pysyvää muistikuvaa ei ole jäänyt säilömuistiin.
Nimien muistamiseen liittyvään ongelmaan auttaa sama tekniikka, joka toimii myös muissa tilanteissa. Luo mielikuvia, keksi yhteys ja toista.
Nimeä kannattaisi kertailla jo siinä keskusteltaessa. Nimen voi vaikka kytkeä samannimiseen tuttuun ihmiseen. Tällöin syntyy jo mielikuva, joka auttaa muistamisessa.
Entäs numeroiden muistaminen? Ensimmäinen asia on numeroiden ryhmittely osiin. Myös visualisoimisesta voi olla apua. Etsitään numerolle jokin vastaava kuva. Esimerkiksi kolme voi olla joutsen, seitsemän viikate ja yhdeksän lumiukko. Tämän kolmen numeron sarjan 3,7,9 voisi muistaa lauseesta "Joutsen löi viikatteella lumiukkoa".
Entäpä neuvoksi klassikkotilanteessa, jossa pankkikortin tunnusluku unohtuu käteisautomaatilla tai kaupan kassalla? Näppäiltävän tunnuksen kohdalla auttaa yleensä motorinen hahmo eli kuvio, joka tunnusluvun näppäilemisestä syntyy. Jos tunnusluku on sormissa näppäilynä, miettiminen voi jopa vaikeuttaa muistamista.
Moni on huomannut, että siinä kauppalistaa kirjoittaessa tulee jo jäsentäneeksi ostettavia tiettyyn järjestykseen. Tämä auttaa muistamaan. Kun asioi tutussa kaupassa, kuten aiemmin kirjoitin, voi myös käydä mielessään läpi reitin, jonka varrelta poimii tavaroita.
Lähteet: Helsingin Sanomat 25.1.2020, kuvat Pixabay
Yleisesti sanoen muistiin jäävät sellaiset asiat, joihin on kiinnitetty huomiota, joita on riittävästi kertailtu, ja asiasta on muodostettu jokin mielikuva tai merkitys.
Muisti jaetaan karkeasti kahteen: lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin. Työmuistissa asiat säilyvät alle puoli minuuttia. Säilömuistiin kertyy asioita, taitoja ja kokemuksia pitkin elämää. Sen kapasiteetti on rajaton.
Monesti tuntemattomien ihmisten tavatessa käy niin, että ensin esittäydytään ja sitten ryhdytään keskustelemaan. Pian on kulunut puoli minuuttia ja keskustelukumppanin nimi on unohtunut, koska sitä ei ole kertailtu eikä kytketty mihinkään. Pysyvää muistikuvaa ei ole jäänyt säilömuistiin.
Nimien muistamiseen liittyvään ongelmaan auttaa sama tekniikka, joka toimii myös muissa tilanteissa. Luo mielikuvia, keksi yhteys ja toista.
Nimeä kannattaisi kertailla jo siinä keskusteltaessa. Nimen voi vaikka kytkeä samannimiseen tuttuun ihmiseen. Tällöin syntyy jo mielikuva, joka auttaa muistamisessa.
Entäs numeroiden muistaminen? Ensimmäinen asia on numeroiden ryhmittely osiin. Myös visualisoimisesta voi olla apua. Etsitään numerolle jokin vastaava kuva. Esimerkiksi kolme voi olla joutsen, seitsemän viikate ja yhdeksän lumiukko. Tämän kolmen numeron sarjan 3,7,9 voisi muistaa lauseesta "Joutsen löi viikatteella lumiukkoa".
Entäpä neuvoksi klassikkotilanteessa, jossa pankkikortin tunnusluku unohtuu käteisautomaatilla tai kaupan kassalla? Näppäiltävän tunnuksen kohdalla auttaa yleensä motorinen hahmo eli kuvio, joka tunnusluvun näppäilemisestä syntyy. Jos tunnusluku on sormissa näppäilynä, miettiminen voi jopa vaikeuttaa muistamista.
Moni on huomannut, että siinä kauppalistaa kirjoittaessa tulee jo jäsentäneeksi ostettavia tiettyyn järjestykseen. Tämä auttaa muistamaan. Kun asioi tutussa kaupassa, kuten aiemmin kirjoitin, voi myös käydä mielessään läpi reitin, jonka varrelta poimii tavaroita.
Lähteet: Helsingin Sanomat 25.1.2020, kuvat Pixabay
