Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.
"Usein puhutaan kaamosmasennuksesta, mutta pieni osa ihmisistä masentuu pimeän sijaan kesällä. Kesäisin toistuvan masennuksen oireet ovat ihan tavallisia masennuksen oireita."
Kesämasennuksen syystä ei ole tarkkaa tietoa. Se on arvoitus. Yhdeksi vaihtoehdoksi on arveltu sitä, että kesämasennukselle alttiin ihmisen elimistö on herkempi reagoimaan lämpösäteilyyn, kun päivät pitenevät ja auringonvalon määrä lisääntyy.
Ihosta lähtevät hermosäikeet punoutuvat hermoiksi ja kulkevat selkäydintä pitkin aivoihin. Serotoniini on hermovälittäjäaine juuri niissä aivojen hermoradoissa, jotka säätelevät mielialaa.
Jos hermoratayhteydet, jotka käyttävät serotoniinia kemiallisen viestinsiirtoon, toimivat huonosti ja serotoniinia on käytössä liian vähän, seurauksena on mielialan lasku. Näin lämmön lisääntyminen kesällä nostaa poikkeavalla tavalla esille masnnusoireita.
Kesäisin toistuvalle masennukselle ei ole suomen kielessä vakiintunutta ilmaisua toisin kuin kaamosmasennukselle.
Säännöllisesti keväisin ja kesäisin toistuvat masennusjaksot ovat hyvin harvinaisia.
Kesäisin toistuva masennus on tunnistettu jo 1980-luvun puolella Yhdysvalloissa ja myös esimerkiksi Ruotsissa on löytynyt vastaavia tapauksia.
Masennukselle alttiin tulisi pitää huolta riittävästä nukkumisesta eikä kerätä tarpeettomasti univelkaa.
Kuntoliikunnalla voi yrittää pitää mielialaa parempana, mutta toimintatarmon hiipuminen voi tehdä siitä vaikeaa. Masentunut ihminen ei aina jaksa pitää huolta itsestään.
Depressiolääkkeiden avulla oireita voidaan lieventää. Kesäisin ilmaantuvaa masennusta auttavat omahoidolliset keinot. Liikunnan lisääminen voi parantaa mielialaa samoin kuin sosiaalisista suhteista kiinni pitäminen." On tärkeää, ettei jää yksin miettimään huonoa oloa. Kun mieliala laskee, tarvitsemme ystävien ja läheisten vahvistusta."
Lähteet: Helsingin Sanomat 15.7.2021, kuvat omat
