Miksi uni ei aina piristä?

Minua uni ei piristä, jos on hyvin stressaava elämäntilanne. Ja jostakin kumman syystä minulla on kausittaista unettomuutta. Yleensä tunnen itseni virkistyneeksi kunnon yöunien jälkeen. Tarvitsen unta kahdeksan tuntia yössä.

Unen merkitys

Unen tehtävä on elvyttää ja palautua päivän kuormituksesta. Monella on kuitenkin niin kovat kierrokset päällä, ettei pysty rauhoittumaan edes yöksi.

Unessa päivällä opitut asiat painuvat pitkäkestoiseen muistiin. Univaiheita on kolme: kevyt uni, REM-uni ja syvä uni. Nämä eri univaiheet toistuvat pitkin yötä. REM-unen aikana silmät liikkuvat suljettujen silmäluomien alla. Elintoiminnot muuttuvat samoiksi kuin valveilla. REM-uni tarkoittaa rapid eye movement. Eli tätä silmien liikkumista luomien alla. REM-unessa nähdään mielikuvituksellisimmat unet. Ja käsitellään päivän tunnekylläisiä asioita. Se on tärkeä univaihe mielenterveyden kannalta.

Pitkäkestoinen valvominen vaikuttaa insuliinihormonin tuotantoon. Se on aikuisiän diabeteksen riskitekijä. Samoin immuunijärjestelmä heikkenee.

Vaikka unta saisi tunneissa riittävästi, se ei aina virkistä. Olo voi olla aamulla apea, väsähtänyt, saamaton. Syitä huonoon uneen on paljon. Stressi. Kivut. Väärä unirytmi. Kilpirauhasen liikatoiminta. Fibromyalgia (krooninen kipu-uupumusoireyhtymä)). Närästys.

Stressaavissa elämäntilanteissa elimistön kortisolihormonin taso on korkealla. Ihminen on miltei koko ajan taistele ja pakene-tilassa. Tämä saa nukkumaan huonommin. Ja stressi lisääntyy entisestään. Huono kierre on silloin helposti valmis.

Epäsäännöllisyys häiritsee unta

Monet ihmiset elävät epäsäännöllisesti. Menevät nukkumaan liian myöhään. Nousevat aamulla usein eri aikaan.Syövät kun ehtivät.

Virkistävä uni vaatisi selkeää rytmiä päivään.

Ruoka-aikojen rytmittäminen on hyväksi. Päivällä voisi syödä - tästä on erimielisyyttä ravintoterapeuttien kesken - kevyesti. Illalla kannattaisi syödä tukevampi ateria. Pari tuntia ennen nukkumaan menoa välimerelliseen tyyliin. Liikunta esimerkiksi kello 17-19 välillä on oiva apu.

Rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa

Rentoutuminen ja rauhoittuminen voi olla tie levolliseen uneen. Jos on illat somessa tai seuraa uutisia. Se ei ole hyväksi virkistävälle unelle. Älylaitteiden sininen valo estää unihormoni melatoniinin tuotannon. Älylaitteet kannattaisi sulkea kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa.

Monet ihmiset ottavat huolet sänkyyn

Unen saaminen estyy hyvin herkästi, jos alkaa sängyssä kelata ja vatkata huoliaan ja tekemättömiä asioita. Tähän voisi olla apuna ajatus- tai huolihetki tunti, pari ennen nukkumaan menoa. Tehokkainta on kirjoittaa paperille huolensa ja pohdiskella, mitä voisi tehdä niiden hyväksi.

Sairaus voi vaikuttaa unen laatuun

Erityisesti uniapnea - yöllinen hengitysteiden ahtautuminen - vaikeuttaa nukkumista. Hengityskatkokset tekevät unesta pätkittäistä. Uniapneaa pidetään monesti miesten tautina. Mutta vaihdevuosien aikaan se yleistyy myös naisilla.Naiset kuvaavat uniapneaan liittyvää väsymystä  apeutena, saamattomuutena, uupumuksena. Nämä ovat myös yleisiä vaihdevuosioireita.

Liikunta, alkoholin välttäminen iltaisin auttaa paljon. Tupakointi  turvottaa ylähengitysteiden limakalvoja.

Tukisukat ja hengityslaite

Uniapneaa voi myös välttää pukemalla tukisukat jalkoihin päiväksi, mikä estää nesteen kertymistä alaraajoihin. Tämä taasen estää nesteen siirtymistä illalla yävartaloon ja kaulaan ahtauttamaan hengitysteitä.

Tehokas konsti on ylipainehoito eli CPAP-hoito. Siinä laite puhaltaa maskin kautta huoneilmaa hengitysteihin ja estää niiden ahtautumisen.

Pahaa uniapneaa hoidetaan myös kirurgisesti.

Onko sinulla kokemusta siitä, ettei uni virkistä?

Lähteet: Omat tiedot,Voi hyvin 1/2018, kuvat: Pexel, Pixabay

Kahvin terveysvaikutuksia

On jännää se, että kahvia pidettiin jotenkin huonona terveydelle vielä muutama vuosi sitten. Ja nyt se on terveysjuomaa. Itse olen oikea kahvikatti ja olen vain iloinen, että suurella herkullani on terveysvaikutuksia. Kahvia on muuten juotu jo 1200-luvulta saakka.

Kahvin on huomattu ehkäisevän Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja. Se vähentää myös aivohalvauksen riskiä ja saattaa pienentää riskiä sairastua maksasyöpään.

Kahvin kofeiini lisää valppautta ja tarkkaavaisuutta. Se myös parantaa mielialaa. Mutta toisaalta todella isot kahvimäärät saattavat lisätä hermostuneisuutta, ahdistusta ja jännittyneisyyttä. Joillekin kahvi voi aiheuttaa vatsavaivoja, närästystä, unettomuutta, sydämentykytystä.

Tutkimusten mukaan kahvi saattaa myös vähentää kakkostyypin diabetesta. Kofeiini parantaa myös suorituskykyä lyhyt- ja pitkäkestoisessa liikunnassa.

Kumpi on parempi tumma- vai vaaleapaahdettu? Ilmeisesti vaalea. Koska tummapaahdettuja papuja  - nimensä mukaisesti - paahdetaan kauemmin kuin vaaleita. Siksi niissä ei ole niin paljon antioksidantteja kuin vaaleissa pavuissa.

Kahvissa on siis myös antioksidantteja, jotka estävät kehon hapettumisreaktioita. Hapettumisreaktiot liittyvät vanhenemiseen.

Parasta olisi luomukahvi, koska torjunta-ainejäämät jäävät myös kahvipapuihin. Laadultaa parasta on etiopialaisperäinen kahvi, koska se kasvaa noin kahden kilometrin korkeudessa viileässä vuoristossa, kypsyy hitaasti ja yleensä sato korjataan käsin.

Juotko sinä kahvia?

Lähteet: Voi Hyvin 10/2017, kuvat Pexel, Pixabay