Mitä pituus kertoo ihmisestä?

Vaikuttaako pituus terveyteen? Ovatko pitkät älykkäämpiä kuin lyhyet? Entä dementian riski?

Pituus on ensimmäisiä tietoja, joita meistä kirjataan ylös elämämme aikana. Jo pian ensi rääkäisynsä jälkeen vauva napataan mitattavaksi. Ja siitä eteen päin pituuskasvua seurataan tarkasti neuvolassa ja koulussa. Kasvuiässä pituus toimii yhtenä terveydentilan mittarina.

Ihmiset ovat nykyisin entistä pidempiä muun muassa parantuneen ravitsemuksen ansiosta. Suomalaisten naisten keskipituus on 163,1 senttiä ja miesten 177,7 senttiä.

Pidemmillä ihmisillä on lyhyitä korkeampi elinajanodote. Tämä selittyy luultavasti ravitsemuksella, sanoo Helsingin yliopiston väestötieteen professori Karri Silventoinen. Pituuden yhteyttä sairauksiin on tutkittu jonkin verran.

Tutkimuksissa on havaittu, että pitkillä ihmisillä on korkeampi riski sairastua syöpään, toisaalta on myös huomattu, että pitkillä ihmisillä on lyhyitä pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Vuonna 2017 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että pituus saattaa vaikuttaa verenpaineeseen. Osoittautui, että mitä lyhyempi ihminen, sitä korkeampi verenpaine.

Myös muistisairauksien ja pituuden yhteyttä on tutkittu. Vaikuttaisi, että pidemmillä olisi pienempi muistisairauksien riski.

Pituus heijastaa varhaista kehitystä. Nykykäsityksen mukaan varhaiskehitys määrittää muistisairauksien riskiä, vaikka muistisairaudet ilmenevät usein vasta 65 ikävuoden jälkeen.

Pidemmillä ihmisillä on keskimäärin isommat aivot kuin lyhyillä. Isommat aivot ja aivokuoren koko puolestaan näkyvät älykkyydessä. Mutta vaikka isoissa aineistoissa on havaittu, että pituus on yhteydessä suurempiin aivoihin ja korkeampaan älykkyyteen, yksilön kohdalla ei voida tehdä automaattisesti johtopäätöstä älykkyydestä vain pituuden perusteella.

Ihminen alkaa kutistua suurin piirtein 65 ikävuoden jälkeen, mutta se on yleensä vain sentin parin luokkaa. Mistä kutistuminen johtuu? Lyhenemistä aiheuttaa muun muassa selkärangan nikamien välilevyjen rappeutuminen ja madaltuminen. Myös nikamien luhistuminen on tyypillinen vanhuusiän piirre, joka lyhentää ihmistä. Lisäksi luiden väliset kudokset saattavat rapistua.

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.2.2020, kuvat omat

Stressi surkastuttaa aivoja

Pitkittynyt stressi tunkeutuu aivojen hermosoluverkostoon ja tekee siellä tuhoja. Pitkän henkisen kuormituksen tuloksena voi olla hermosolujen kutistuminen ja kato, harventuneet yhteydet niitten välillä ja pienemmät aivot.

Pahimmillaan stressi voi laukaista masennuksen. Etenkin masentuneiden ihmisten aivoja kuvaamalla ja tutkimalla on huomattu, miten hermosoluja ja -yhteyksiä karsiutuu otsalohkossa ja hippokampuksessa. Ne ovat aivoalueita, jotka ohjaavat älyllisiä toimintoja, muistia ja tunteita.

Stressihormoni kortisolin määrä veressä on yhteydessä pienempiin aivoihin. Neurology-lehdessä ilmestynyt tutkimus osoittaa, että harmaa aivokudos on vähäisempää niillä keski-ikäisillä naisilla, joilla on korkeat kortisolipitoisuudet kuin niillä joilla kortisolitaso on normaali.

Harmaa aine muodostuu etupäässä hermosoluista ja niiden tuojahaarakkeista eli dendriiteistä. Stressihormoni on syyllinen muistiongelmiin ja aivojen kudoskatoon.

Muutama vuosi sitten tutkijat tekivät Ruotsissa magneettikuvauksia työperäisestä stressistä kärsiville 36-55-vuotiaille naisille ja terveille verrokeille. Stressiryhän ihmiset olivat tehneet töitä jopa 60-70 tuntia viikossa. Lopulta he olivat saaneet erilaisia oireita, kuten unettomuutta, uupumista, ärtyneisyyttä, epätodellisuuden tunnetta, muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

Magneettikuvaukset paljastivat Plus One-lehden julkaisemassa tutkimuksessa, että harmaa aine oli vähentynyt aivoissa. Kato oli sitä isompi, mitä kovempaa stressiä ihmiset olivat kokeneet.

Vanhuuden aivosairaudet dementia ja Alzheimer kehittyivät useammin niille, jotka olivat kokeneet stressiä keski-iässä.

Stressin aiheuttama hävikki aivoissa ei ole onneksi lopullista. Kun stressi poistuu, aivosolujen haarakkeet palautuvat stressiä edeltäneeseen tilaan. Elpymistä voi edistää sillä, että harrastaa liikuntaa, nukkuu hyvin ja tapailee muita ihmisiä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.5.2019, kuvat Pixabay