Jotkut nykyiset suomalaiset saattavat elää jopa 126-vuotiaiksi

 

Maailman vanhin ihminen, ranskalainen Jean Louise Calment eli 122-vuotiaaksi, eikä kukaan ole vielä lyönyt hänen ennätystään.

Uuden tutkimuksen mukaan maksimaalisen eliniän kattoa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu. Ja Suomessakin Calmentin ennätys voidaan ylittää usealla vuodella.

Elinajanodote on pitkän aikaa kasvanut kasvamistaan vauraissa maissa. Aikaisemmin on arveltu, että koska Calmentin ennätys on pysynyt jo 25 vuotta, eliniän biologinen huippu olisi saavutettu.

Asiaa selvittääkseen tutkijat analysoivat kuolleisuutta 19 teollisuusmaassa, myöskin Suomessa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että enimmäisikä ei kasvanut vuonna 1900 ja sitä aikaisemmin syntyneillä. Tämän sijaan vuosien 1910 ja 1950 välillä syntyneiden ikäryhmässä enimmäisikä nousee, ja monet saattavat elää yli 120-vuotiaiksi.

Ikäryhmän ihmiset ovat päässeet nauttimaan nykyaikaisen lääketieteen hyödyistä, muun muassa kolesteroli- ja verenpainelääkkeistä.

Tutkijoiden ennuste Suomesta kertoo, että jotkut 1940-luvulla syntyneistä voivat saavuttaa jopa 126 vuoden iän. Tätä vieläkin pidempiä ennusteita saavat nuoremmat sukupolvet.

Vielä kukaan ei ole lyönyt Calmentin ennätystä, koska pitkäikäiset ikäryhmät eivät ole vielä ehtineet vanheta "riittävästi". Vanhimmat vuonna 1910 syntyneet ovat noin 113-vuotiaita.

Tutkijat sanovat, että kun uudemmat sukupolvet saavuttavat näitä korkeita ikiä, pitkäikäisyyden ennusteet rikkoutuvat. Yhä terveemmäksi käyvästä vanhuudesta on esimerkiksi 97-vuotias Johanna Quaasin, joka on maailman vanhin kilpavoimistelija.

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.4.2023, kuvat omat

Mitä pituus kertoo ihmisestä?

Vaikuttaako pituus terveyteen? Ovatko pitkät älykkäämpiä kuin lyhyet? Entä dementian riski?

Pituus on ensimmäisiä tietoja, joita meistä kirjataan ylös elämämme aikana. Jo pian ensi rääkäisynsä jälkeen vauva napataan mitattavaksi. Ja siitä eteen päin pituuskasvua seurataan tarkasti neuvolassa ja koulussa. Kasvuiässä pituus toimii yhtenä terveydentilan mittarina.

Ihmiset ovat nykyisin entistä pidempiä muun muassa parantuneen ravitsemuksen ansiosta. Suomalaisten naisten keskipituus on 163,1 senttiä ja miesten 177,7 senttiä.

Pidemmillä ihmisillä on lyhyitä korkeampi elinajanodote. Tämä selittyy luultavasti ravitsemuksella, sanoo Helsingin yliopiston väestötieteen professori Karri Silventoinen. Pituuden yhteyttä sairauksiin on tutkittu jonkin verran.

Tutkimuksissa on havaittu, että pitkillä ihmisillä on korkeampi riski sairastua syöpään, toisaalta on myös huomattu, että pitkillä ihmisillä on lyhyitä pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Vuonna 2017 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että pituus saattaa vaikuttaa verenpaineeseen. Osoittautui, että mitä lyhyempi ihminen, sitä korkeampi verenpaine.

Myös muistisairauksien ja pituuden yhteyttä on tutkittu. Vaikuttaisi, että pidemmillä olisi pienempi muistisairauksien riski.

Pituus heijastaa varhaista kehitystä. Nykykäsityksen mukaan varhaiskehitys määrittää muistisairauksien riskiä, vaikka muistisairaudet ilmenevät usein vasta 65 ikävuoden jälkeen.

Pidemmillä ihmisillä on keskimäärin isommat aivot kuin lyhyillä. Isommat aivot ja aivokuoren koko puolestaan näkyvät älykkyydessä. Mutta vaikka isoissa aineistoissa on havaittu, että pituus on yhteydessä suurempiin aivoihin ja korkeampaan älykkyyteen, yksilön kohdalla ei voida tehdä automaattisesti johtopäätöstä älykkyydestä vain pituuden perusteella.

Ihminen alkaa kutistua suurin piirtein 65 ikävuoden jälkeen, mutta se on yleensä vain sentin parin luokkaa. Mistä kutistuminen johtuu? Lyhenemistä aiheuttaa muun muassa selkärangan nikamien välilevyjen rappeutuminen ja madaltuminen. Myös nikamien luhistuminen on tyypillinen vanhuusiän piirre, joka lyhentää ihmistä. Lisäksi luiden väliset kudokset saattavat rapistua.

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.2.2020, kuvat omat