Pelot voivat periytyä

Minä pelkäsin jonkun aikaa alle kouluikäisenä saunaa. Mummi oli kertonut minulle, että häkä voi aiheuttaa kuoleman. Luulin, että saunan kiukaasta nouseva vesihöyry on häkää ja huusin, että nyt me kuollaan kaikki. Muistan sen elävästi, mutta en sitten myöhemmin pelännyt saunaa, eikä kuolemanpelko muuttunut yleistyneeksi. Onneksi oli näin.

Helsingin Sanomissa oli lukijakysely lapsuusajan peloista ja niiden näkymisestä aikuisiällä. 25-vuotias nainen kirjoittaa: "Olen saanut vanhemmilta lihomispelon ja pelon epäterveellistä ruokaa kohtaan. Pelkään, että en ikinä pysty syömään normaalilla tavalla ja että se vaikuttaa potentiaalisiin lapsiini samalla tavalla kuin se on vaikuttanut minuun."

44-vuotias nainen kertoo: "Pelkään, että joku tekee lapsille pahaa, etenkin seksuaalista väkivaltaa. Pelkään siirtäväni saman pelon myös omiin lapsiin. Vihaan äitiäni, koska hän on peloillaan pilannut kykymme ottaa rennosti ja nauttia elämästä."

Omaa pelkoa on hyvä oppia hallitsemaan lapsen läsnäollessa. Lapsi tarvitsee erityisesti turvallisuudentunnetta. Jos esimerkiksi rokotus pelottaa piikkikammoista vanhempaa, hänen kannattaisi vältellä pelon näyttämistä, jotta pelko ei siirtyisi lapseen.

Kun lasta pelottaa, arkisten jännittävien tilanteiden ennakointi yleensä auttaa. Lapsen olisi hyvä tietää, mitä on tulossa. Mutta tilanteisiin liittyvää pelkoa ei kannata hysterisoida tai liioin mitätöidä. On tärkeää jakaa kokemus siitä, ettei pelkääminen ole vaarallista. Näin lapsi oppii aikuisen tuella sietämään pelon tunnetta, joka siten myös vähitellen lieventyy.

Lapsi matkii näkemäänsä ja hänen emotionaalinen kehityksensä kulkee pitkälti vanhemman emotionaalisen maailman kautta.Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila sanoo: "Lapsen tarpeiden jatkuva laiminlyönti tai kaltoinkohtelu on yleinen riskitekijä terveydelle, eikä aina oireile mielenterveyshäiriöinä vaan voi kehittyä tutkimustiedon mukaan myös vaikeaoireiseksi sairaudeksi, kuten aikuisiän diabetekseksi tai astmaksi."

Myös hyvää tarkoittava suojelu voi kääntyä herkästi ylilyönniksi ja synnyttää pelkoja ja ahdistusta, jotka saattavat näkyä aikuisenakin. Lapsen olisi hyvä kohdata elämälle tyypillisiä haasteita turvallisesti aikuisen kanssa, jotta hän oppii säätelemään stressiä. Vanhempi ei saisi tasoittaa tietä liian turvalliseksi. Muuten voi käydä niin, ettei haastavien tilanteiden käsittelyyn ole aikuisena sopivia työkaluja.

Pelkojen siirtyminen on myös osittain perimästä riippuvaista. Jos vanhemmalla on ahdistuskäyttäytymistä, se saattaa vahvistaa lapsen vastaavaa taipumusta.

Pelko kuuluu osaltaan lasten luontaisiin kehitysvaiheisiin. Yhdessä vaiheessa lapsi pelkää esimerkiksi vieraita ihmisiä. Se on hyvä asia ja kertoo turvallisesta kiintymyssuhteesta.

Puhumattomuuden kulttuuri on pahin pelkojen vahvistaja. Etenkin traumaattiset lapsuudenkokemukset olisi tärkeä käsitellä. Pelot eivät voimistu puhumisesta, päinvastoin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.11.2019, kuvat omat

Huippujohtajillakin voi olla mielenterveysongelmia

Sairastuneita johtajia:

Adolf Hitler
Messiaskompleksi ja seksuaalisia perversioita. Hitler söi sodan aikana 90:ää valmistetta, joista päivittäin jopa 28 erilaista pilleriä, joukossa stimulantteja.

Josef Stalin
Epäluuloinen, paranoidinen persoonallisuus.

Winston Churchill
Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Muita tähän sairastuneita huippupoliitikoita: Aleksanteri Suuri, Oliver Cromwell, Napoleon, lordi Nelson, Mussolini, Theodore Roosevelt.

Huippujohtajiksi ja -poliitikoiksi valikoituu vahvoja, lahjakkaita ja karaistuneita ihmisiä. Mutta vahvoinkin ihminen murtuu, kun oma määrätty raja ylittyy.

Johtajuus ja korkea asema voivat olla psyykkisesti niin kuormittavaa, että aktiivinen, vauhdista ja aikaansaamisesta nauttiva ihminen altistuu mielenterveyshäiriöille, joiden toteaminen ja hoito saattavat viivästyä.

Ihmisillä on tapana purra hammasta ja sinnitellä, vaikka väsymys ja ahdistus laukaisisi mielenterveysongelman. Vaikeuksia saatetaan salailla, yritetään ryhdistäytyä ja pärjätä omillaan.

Vuonna 2006 julkaistiin yksityiskohtainen tutkimus USA:n presidenteistä vuosina 1776-1974. Yli puolella oli elinaikanaan psyykkinen häiriö. Ja joka neljännellä oli sellainen virkakautenaan, esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriö, alkoholiriippuvuus.

Suomessa Kekkosen jälkeen presidentit  ovat raportoineet terveydentilastaan säännöllisesti. Seuranta - sekä virallinen että median - on nykyisin tiivistä.

Nykyajan politiikassa on oltava ympärivuorokautisessa valmiudessa . Politiikka on tiivistahtista ja armotonta. Kun lahjakas ihminen putoaa korkealta, se tekee erityisen kipeää. 

  





Lähteet: Helsingin Sanomat 28.7.2019, kuvat Pixabay