Nykyisin älypuhelin ja kaikenlainen digi ja some heikentävät tutkimustenkin mukaan keskittymiskykyä ja tekevät ihmisestä lyhytjänteisen. Ainakin silloin, kun näitä käyttää jatkuvasti. Jotkut eivät enää osaa lukea kirjaakaan. Huh, mihin tämä maailma on mennytkään.
Mieli harhailee, työt pyörivät päässä vapaa-ajallakin ja puhelin piippaa jatkuvasti. Työpäivän aikana pää tuntuu kuormittuvan, eivätkä kierrokset laske illallakaan. Unen päästä ei saa kiinni. Pahassa tapauksessa edes viikonloppuna ei palaudu kunnolla.
Aivotutkija Mona Moisala sanoo: "aivojen ylikuormittumisen tunnistaa esimerkiksi siitä, että on hirveän hajamielinen. Häslää ja säätää arjessa, ja tavarat ovat jatkuvasti hukassa." Tämä on minulle yleistä, mutta en tunne käyväni ylikierroksilla. Nykyisin olen väsynyt ja melkein toivoisin niitä lisäkierroksia.
Kun työnteko kerran keskeytyy, saattaa mennä jopa 20 minuuttia, että työhön pääsee kunnolla kiinni uudelleen.
Yksi aivoille haitallinen tapa on multitasking, eli usean asian tekeminen samaan aikaan. Se voi vaikuttaa tehokkaalta, mutta oikeasti se ei ole sitä.
Multitasking lisää levottomuutta. Saattaa tuntua tuskallisen vaikealta keskittyä yhteen asiaan, vaikka se olisi kuinka mielenkiintoinen.
Jos tällainen stressi jatkuu hyvin pitkään, se näkyy myös aivoissa. Vaaroja havaitseva mantelitumake voi alkaa hitaasti kasvaa. Tämän vuoksi stressi tulee kerta kerralta helpommin. Otsalohko voi ohentua, eikä se pysty enää hillitsemään stressiä.
Jos arjesta puuttuu kokonaan levollinen ja rauhallinen keskittyminen, aivot muokkautuvat uuteen käytökseen. Tämän vuoksi keskittyminen on kerta kerralta hankalampaa.
"Hyvä uutinen on kuitenkin se, että muokkaantuminen toimii myös toiseen suuntaan. Aivot voi treenata takaisin keskittymiskykyisiksi", Moisala sanoo.
Keskittymiskykyä voi treenata seuraavasti.
Lämmittely: huomaa, kun keskittyminen herpaantuu.
Ensimmäinen askel on tunnistaa, milloin aivot käyvät ylikierroksilla, ja milloin keskittyminen herpaantuu.
Näiden hetkien huomaaminen on jo hyvä alku. Kun huomaa keskittymisen häviävän, on hyvä lopettaa kaikki ja hengittää viisi kertaa syvään.
Tämän jälkeen työskentelyä voi jatkaa niin, että listaa paperille tärkeimmät työtehtävät. Kun tehtävä tulee valmiiksi, voi yliviivata sen listasta. Se tuottaa mielihyvää.
Jos älypuhelin houkuttelee jatkuvasti, se kannattaa panna näkyviltä kokonaan pois.
Kestävyystreeni: jaksota työpäivä.
Työpäivän voi pilkkoa osiin. Yksi tapa on käyttää työpäivän ensimmäiset tunnit vaativammalle ajatustyölle.
Lounaan jälkeen tulee usein energianotkahdus, ja tällöin on hyvä hoitaa silppuhommia kuten sähköposteja.
Kaikkien työhön tällainen jaksottaminen ei tietenkään sovellu. Joka tapauksessa työtä kannatta tauottaa selkeästi. Taukojen aikana aivot saavat lepoa, ja stressi laskee.
Paras hetki tauon pitämiseen on, kun saa yhden tehtävän valmiiksi.
Voimaharjoittelu: ainakin tunti älylaitteetonta aikaa päivässä.
Esimerkiksi työmatkat voisi rauhoittaa kokonaan älylaitteettomiksi.
Palautuminen: aseta uni etusijalle.
Huono keskittyminen päivän aikana saattaa riistäytyä illalla niin, että tekemättömät työt painavat mieltä.
Moni katsoo älypuhelinta vielä sängyssäkin. Se tapa kannattaisi jättää lopullisesti. Älylaitteet on hyvä panna kiinni kaksi tuntia ennen nukahtamista.
Aivojen kannalta riittävä uni on erityisen tärkeää. Uni vaikuttaa keskittymiskyvyn lisäksi mielialaan ja vahvistaa muistijälkiä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 12.12.2019, kuvat omat
