Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni häiritsee aivojen päiväajan toimintaa. Huonosti nukkuneella ajatuksen juoksu, uuden oppiminen ja keskittymiskyky heikkenee. Riski aivojen tiedonkäsittelyn pysyvälle heikkenemiselle kasvaa, jos unettomuusoireet pitkittyvät.
Univaikeuksia voi olla nukahtamisenvaikeus, yölliset heräilyt tai vaikeus nukahtaa uudestaan. Mitä vaikeampia uniongelmat ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat kognitiiviseen toimintakykyyn: kognitiiviset ongelmat olivat Helsinki Health Study-tutkimuksessa jopa kymmenen kertaa yleisimpiä unettomuudesta kärsivillä kuin hyvin nukkuvilla.
Univaiheet etenevät järjestyksessä kevyestä unesta syvään uneen ja REM-uneen. Niitä mahtuu normaaliin yöuneen neljä-kuusi sykliä. Jos unet jäävät todella lyhyiksi, tai ne keskeytyvät toistuvasti, elvyttävä, syväuni jää väliin.
Syvässä unessa valveilla opitut asiat siirtyvät työmuistista säilömuistiin ja aivoista kuona-aineita huuhteleva glymfaattinen järjestelmä aktivoituu.
Glymfaattinen järjestelmä poistaa aivoista esimerkiksi beta-amyloidia. Se on proteiini, jota kertyy Alzheimerin taudissa aivoihin plakeiksi samaan tapaan kuin kolesterolia verisuonten seinämiin.
Unettomuuden hoito voi siten pienentää Alzheimerin taudin ja muiden aivoja rappeuttavien sairauksien riskiä.
Jokainen nukkuu välillä huonommin eikä satunnaisesta unettomuudesta kannata huolestua. Mutta jos unettomuus jatkuu, siihen kannattaa puuttua ajoissa.
Jos maanantai aamu alkaa aina nahkeasti, unirytmistä kannattaa pitää kiinni myös viikonloppuina. Mikäli ensimmäinen loman jälkeinen työviikko menee ikään kuin sumussa väsymyksen takia, omaa unirytmiä kannattaa alkaa aikaistaa pari viikkoa ennen loman loppua.
Lähteet: Helsingin Sanomat 7.7.2022, kuvat Pexels
