Keskivertoihmiset murehtivat vähemmän ja osaavat nauttia ystävien seurasta paremmin kuin hyvin älykkäät ihmiset.
Älykkyys yhdistetään usein menestykseen elämässä. Tiettyyn pisteeseen älykkyydestä onkin apua. Mutta toisten ihmisten kanssa toimittaessa, älykkyydellä on myös kääntöpuolensa.
Tutkimusten mukaan hyvin älykäs ei ole aina paras tyyppi johtajaksi. Johtaminen voi huonontua, kun älykkyysosamäärä ylittää 120:n.
Hyvin älykkäät pomot erottuvat liikaa yhteisestä työyhteisöstä. He saattavat käyttää liian monimutkaista kieltä. Hyvin älykkäät pomot eivät osaa ottaa huomioon työntekijöiden yksilöllisyytttä.
Hyvin älykkäät ihmiset ovat taipuvaisempia ahdistumaan kuin keskivertoihmiset. He saattavat myös murehtia turhaan menneitä asioita.
Älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus. Vaikka älykäs ihminen huomaa toisten virheet helposti. Hän ei saata huomata omia mustia aukkojaan ja ajatusvinoutumia. Älykkyys ei ole yhteydessä esimerkiksi siihen, miten osaa riitatilanteessa nähdä tilanteen riitelykaverin näkökulmasta ja ulkopuolisin silmin. Hyvin älykkäät ei osaa olla niin empaattisia kuin tavikset. Keskivertoihmiset osaavat osoittaa avoimuutta ja nöyryyttä ihmissuhteissa.
Mitä mieltä olet hyvin älykkäistä ihmisistä?
Lähteet: Helsingin Sanomat 11.1.2018, Kuvat omat.
