Vanheneminen on suurelta osin biologiaa. Koe-eläinten elinikä on saatu moninkertaistumaan eri tavoilla. Toimiiko sama ihmisillä?
Kalorinsaannin rajoitus
Ikääntymistutkimus alkoi vuonna 1939, kun havaittiin, että rajoittamalla hiirten kalorinsaantia voitiin pidentää niiden elinikää.
Ruoan saanti ei saa kuitenkaan luiskahtaa suoranaisen aliravitsemuksen puolelle, ja vitamiineja ja hivenaineita pitää saada riittävästi.
Löydös on todistettu useilla lajeilla, parin viime vuoden aikana myös kädellisillä. Niukka energiansaanti ei pelkästään pidennä eläinten elinikää vaan hidastaa ikään liittyvien sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin kehitystä.
Kevyessä kehossa sydämellä ja verisuonilla on vähemmän työtä ja ne pysyvät paremmassa kunnossa.
Myös ihmiset, jotka ovat saavuttaneet pitkän iän, ovat usein kuivansitkeän laihoja. Takavuosina Yhdysvalloissa tietyissä piireissä oli muodikasta hallitusti näivettää kehoa "pitkäikäisyysdieetillä".
Sisäinen kello ei toimi
Vanhetessa moni alkaa herätä hyvin aikaisin, jopa aamuyöllä. Sisäisen kellon heittely ei ole vanhenemisen seuraus vaan myös syy.
Kun säätely on pielessä, keho tekee vääriä asioita väärään aikaan. Säätely on ikuisessa jet lagissa, mikä altistaa ylipainolle ja diabetekselle sekä muutenkin rasittaa ja vanhentaa kehoa.
Happiradikaalit
Tunnetuin ikääntymisen selitys lienee happiradikaalit. Ne vaurioittavat soluja ja mahdollisesti niiden perimääkin. Vähitellen vaikutukset kasaantuvat ja kudokset ikääntyvät.
Kalorirajoitus liittyy tähänkin, sillä mitä vähemmän saa energiaa, sitä vähemmän happiradikaaleja syntyy. Happiradikaalien vaikutusta voi ehkä vähentää syömällä antioksidantteja, sillä ne ottavat happiradikaalien osumat itseensä ja suojelevat näin soluja.
Mutta tämä teoria on kyseenalaistettu. Happiradikaalien aikaansaamat vauriot saattavat olla enemmän vanhenemisen seuraus kuin sen syy.
Senesenssisolut
Solun täytyisi joko jatkaa jakautumistaan tai kuolla pois. Senesenssisolut rasittavat kehoa turhalla olemassaolollaan ja voivat sotkea muiden solujen normaalia toimintaa.
Vanhenevilla hiirillä senesenssisolut edistävät muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja, syöpää, rasvamaksaa, verisuonten kalkkeutumista ja heikentävät sydämen toimintaa.
Senesenssisoluja tappavia lääkkeitä on kokeiltu hiirillä ja ihmissoluilla lupaavin tuloksin.
Matala-asteinen tulehdus
Kun elimistö ikääntyy, tulehdusarvot yleensä kohoavat. Jatkuva matala-asteinen tulehdus on yhteydessä moniin ikäsairauksiin, esimerkiksi syöpiin, diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin.
Matala-asteisen tulehduksen vanhenemisvaikutuksesta ei olla kuitenkaan varmoja. Se voi synnyttää näitä vaivoja, mutta voi myös olla seurausta niistä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.8.2019, kuvat omat
