keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Hiljaiset ihmiset

 


"Tähän mennessä olen menestynyt

hiljaisena puurtajana, mutta

pelkään, että hiljaisuuteni estää

minua etenämästä urallani."


Näin vastasi 29-vuotias nainen Hesarin verkkokyselyssä hiljaisista ihmisistä.


Vastausten perusteella moni hiljainen ihminen kokee painetta olla sosiaalisissa tilanteissa enemmän äänessä kuin oikeastaan tuntuu luontevalta.


Hiljaisuus yhdistetään usein introversioon.Introversioon liittyvät alapiirteet, kuten vähäinen puhuminen ja sosiaalisen huomion välttäminen, korostuvatkin usein ihmisillä, jotka kokevat olevansa muita hiljaisempia.


Ihmisten jaottelu karkeasti ekstrovertteihin ja introvertteihin on kuitenkin  ongelmallista, koska suurin osa ihmisistä on persoonallisuudenpiirteiltään jotain ekstrovertin ja introvertin väliltä.



Ihmisen aiemmat kokemukset sosiaalisista tilanteista ja kasvuympäristö voivat vaikuttaa siihen, kuinka puhelias hän on. Ihminen voi olla myös toisissa tilanteissa puheliaampi kuin toisissa. Yleensä tämä näkyy siinä, että pienessä ihmispiirissä hiljainen voi puhua paljonkin.


Ekstrovertit näyttävät olevan suosittuja myös suomalaisessa kulttuurissa, jonka on yleensä ajateltu olevan monia muita kulttuureja sisäänpäinkääntyneempi ja hiljaisempi.


Hyvät sosiaaliset taidot liitetään usein ekstroversioon, mutta vahvasti ekstroverteilla ihmisillä ei automaattisesti ole hyviä sosiaalisia taitoja tai kykyä ottaa muut ihmiset huomioon.

Aina ei tunnisteta, mitä kaikkea hyvää hiljaisuuteen voi liittyä. Voisi ajatella, että hyvin puheliaat ihmiset saattavat puhua asioista ja mielipiteistään  harkitsemattomammin. Siitä, että harkitsee kaksi kertaa,mitä sanoo, voi olla elämässä hyötyä.



Lähteet: Helsingin Sanomat 2.12.2021, kuvat   omat


6 kommenttia:

  1. Kiitos😊. Hyvä artikkeli. Itse koen olevani hiljaisempi vieraiden ihmisten kanssa. Läheisten kanssa en niin hiljainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Anonyymi. On varsin yleistä, että vieraiden ihmisten kanssa haluaa olla hiljaa ja läheisten kanssa ei. Ei sinun tarvitse olla ekstrovertti.

      Poista
  2. Olen hiljainen ja introvertti. Olin ennen työssä, jossa jouduin olemaan "ihmisten edessä" (ei isojen joukkojen kerrallaan). Työssä tapasin usein ihmisiä, jotka olivat menettäneet läheisensä. Se, että kuuntelin enemmän kuin puhuin, tuntui siinä tilanteessa oikealta. Usein tunsin toisen surun niin syvästi, että itkimme yhdessä. Pyrin sanomaan aina jotain lohdullista ja luomaan toivoa paremmista ajoista. Joskus introvertin hiljaisuus saa toiset avautumaan ja luottamaan. Tässä ekstroverttien maailmassa voi introverttius joskus olla myös voimavara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi NK. On tosiaan niin, että introvertin hiljaisuus saa toisen avautumaan ja luottamaan. Joskus on vain parempi kuunnella. Ja introverttius on voimavara kuten kirjoitit.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen kirjoitus ja herättää ajatuksia. Minulla oli joskus työkaveri, joka oli todella hyvä ja pätevä työntekijä. Hän ei vaan puhunut mitään :D Kerran hän tuli ruokalassa samaan 4 hengen pöytään, jossa olin ystäväni kanssa. Ja hän oli hiljaa melkein koko ajan. Siinä oli pöytäseurueella ihmettelemistä. Ihan tosi mukava hän oli ja sitten välillä kun hän sanoi jotain, se oli täyttä asiaa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Jenni. Työkaverisi oli varmasti introvertti. Mukava ja terävä, kun puhui, koska oli miettinyt asiaa. Tietty joskus voi olla outoja tilanteita.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!