Mitä on viisaus?

Olen miettinyt viisautta paljon. Olen yhdistänyt sen vanhoihin ihmisiin. Elämänkokemukseen ja empatiaan. Se on eri asia kuin älykkyys. Toki älykäs voi olla myös viisas.

Lyhyesti sanottuna viisas ihminen huomioi muut ja näkee isomman kuvan. Viisaaksi voi jopa opetella. Meillä viisaus yhdistetään vanhaan ihmiseen. Näin ei välttämättä ole.

Viisautta tukitaan nykyisin paljon useassa tieteessä, kuten psykologiassa, taloustieteessä, lääketieteessä ja kulttuuritieteessä.

Tutkimusten mukaan viisaat sietävät monimutkaisuutta,  epäselvyyttä, he ymmärtävät, etteivät tiedä kaikkea.

Viisauteen liittyy useita piirteitä: sosiaalinen päätöksenteko, käytännöllinen ymmärrys, tunteiden säätely, kyky arvioida omaa ajattelua, epävarmuuden sietäminen ja prososiaalisuus. Prososiaalisuus tarkoittaa empatiaa, epäitsekkyyttä sekä toimintaa, joka hyödyttää muita ja antaa iloa henkilölle itselleen. Minä olen kaukana noista piirteistä. En ole kovinkaan viisas.

Iän ja viisauden yhteys on kuitenkin vähintään ristiriitainen. Empiirisessä tutkimuksessa ei ole havaittu viisauden ja myöhemmän iän korrelaatiota, yhteyttä. Iän ja viisuden suhde on monimutkainen asia.

Jos nuorena ei tarkastele kriittisesti omaa käytöstään tai asenteitaan, niissä saattaa olla entistäkin sitkeämmin kiinni vanhana. Vanhatkin ihmiset voivat lipua kauas viisaudesta.

Tutkimusten mukaan on kuitenkin havaittu, että vanhemmat aikuiset välttivät vajoamista niin kutsuttuun "kokemushautaan". Se tarkoittaa taipumusta jäädä kiinni kapeaan elämänkuvaan, jos vuorovaikutusta tapahtuu vain oman sukupolven ihmisten kanssa. Tässä näkökulmassa ei ole yllättävää, että isovanhemmilla ja lapsenlapsilla on usein rikkaita ja eloisia suhteita.

Myös henkisyys on yksi viisauden osatekijä. Henkisyys yhdistyy merkittävästi parempaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin, ja se ennustaa parempia tuloksia viisautta tutkittaessa.

Hiljattain on tutkimuksissa paljastunut, miten yksinäisyys voi jopa tyrehdyttää ihmisen viisastumista. Tälle tulokselle löytyy selitys kiertoteitse. Yllättävä tutkimustulos on, että ihmisillä yksinäisyys johtaa suoliston mikrobiston epätasapainoon. 

Suoliston mikrobit viestivät hermovälittäjäaineiden avulla aivojen emotionaalisiin ja kognitiivisiin keskuksiin.

Heikentyneen mikrobikannan ja yksinäisyyden yhteys nähdään erityisen vahvana vanhoilla ihmisillä.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 19.7.2021, kuvat omat