Tämä kuulostaa kannustavalta ja mielenkiintoiselta, mutta kaikkien työssä ei voi nauttia päivänokosista. Mutta jos se on mahdollista, neurologi ja unitutkija Markku Partinen antaa vinkkejä niin sanottuihin voimanokosiin.
Voimanokosten neuvo on yksinkertainen: juo kaksi kuppia kahvia ja mene sen jälkeen nukkumaan 15-30 minuutiksi. Sopivin aika voimanokosille on kello 13 ja 16 välillä.
Parhaimman vaikutuksen saa, kun käy ensin ulkona ripeällä kävelyllä ja syö kevyen lounaan. Sitten ruuan jälkeen kaksi kuppia kahvia ja nokosille. Näin Partisen mukaan työteho kaksinkertaistuu, eikä yöunet häiriinny.
Kun menee päiväunille heti kahvinjuonnin jälkeen, kofeiini ei ole vielä ehtinyt imeytyä vereen. Piristävä vaikutus tuntuu vasta sitten, kun herää nokosilta. Kofeiinin ansiosta välttää niin sanotun unikitkan eli on heti herättyään pirteä.
Jos käy ripeällä kävelyllä, aivojen sisälämpötila nousee. Kun sitten lämpötila laskeutuu lenkin jälkeen, ihminen tuntee luonnostaan väsymystä.
Lenkin, lounaan ja nokosten yhteisvaikutus voi johtaa siihen, että torkuilla ihminen pääsee hetkeksi syvään uneen. Juuri syvä uni on tärkein unenvaihe. Se on täydellisen rentoutumisen tila, jossa aivot toipuvat, tietojen oppiminen tehostuu ja erittyy kasvuhormonia.
Jos haluaa todella tehostaa työntekoaan, tärkeintä olisi nukkua 7-9 tuntia yössä ja yrittää aamuvirkkuutta.
Stressihormoniksikin kutsuttu kortisoli on korkeimmillaan aamulla. Se auttaa heräämään ja antaa energiaa terttua päivän askareisiin. Illalla taasen kortisolin määrä on kaikkein alhaisimmillaan, ja pimeähormoniksi kutsuttu melatoniinin taso puolestaan nousee. Melatoniini antaa aivoille signaalin, että on ilta ja aika mennä nukkumaan.
Jos valvoo hyvin pitkään, syvän unen määrä voi jäädä vähäisemmäksi. Aamuvirkuilla kortisolitaso nousee aikaisemmin kuin iltavirkuilla.
Useimmat ihmiset tuntevat väsymystä kello 21-24 välillä. Aivojen lämpötila laskee ja väsyttää. Silloin niin sanottu uni-ikkuna on auki, mutta vain 15-20 minuuttia. Jos vain sinnittelee hereillä, uni-ikkuna sulkeutuu, ja ihminen piristyy. Seuraavan kerran uni-ikkuna avautuu, ja ihminen tuntee taas väsymystä puolentoista tunnin kuluttua.
Lähteet: Helsingin Sanomat 9.2.2020, kuvat omat
