Minä jahkasin ja jahkasin. Viettäisikö sitä tipattoman tammikuun? Syynä tähän olisi ollut laihtuminen. Turhamaista. Myönnän. Mutta en vietä tipatonta tammikuuta. Vietän tammikuuta kuten kuvista näkyy.
Olen edelleen kehopositiivinen. Minusta ihminen voi painaa niin paljon kuin painaa, jos hän viihtyy kehossaan. Kenelläkään ei ole oikeus arvostella toisen ihmisen painoa. Se on täysin yksityisasia. Minulla ei ole nyt hyvä olo olla kehossani. Siksi pitäisi laihduttaa. Pitäisi ja pitäisi.
En juo viikossa montakaan annosta valkoviiniä. Ehkä 2-4. Joinakin viikkoina en ollenkaan. En juo humalahakuisesti vaan juon vähän rentoutuakseni. Yleensä perjantaisin. Vain yhtenä päivänä viikossa.
Mutta jo yhden alkoholiannoksen jälkeen tulen hemputin nälkäiseksi. Harmittaa. Syön ruisleipää ja syön ruisleipää. Ja niin edelleen. Alkoholi laukaisee minulle yhdeksi illaksi leipäahmintahäiriön.
Minun kilpirauhaseni vajaatoiminta on pahentunut. Viitearvon alaraja on 0.3 mU/I. Minulla se on tällä hetkellä alle 0.01 mU/I. Toiminta on siis melkein olematon. Mutta aivolisäke yrittää buustata sitä arvolla 17.2. Viitearvo on 11-22 pmoI/1 (tästä näyttää tulevan sairaskertomus). Mutta tämä kilpirauhas homma on lihomisen syy. Kilpirauhasen vajaatoiminta saa myös palelemaan, väsyttämään ja hiuksia irtoilemaan. Ja juman keikka painoa on tullut lisää kuusi kiloa. Enkä ole edes herkutellut. Kuinka epäoikeudenmukaista! Teen tästä vielä valituksen. Minneköhän? Kilpirauhaselleni.
Olen huomannut, että nykyisin lenkillä hengästyn paljon helpommin. Kun on kertynyt tätä ylimääräistä kannettavaa.Välillä lenkkareiden nauhat on työlästä solmia. Ähisen ja puhisen. Voi itku.
Miten pudotan tuon kuusi kiloa? Välttelen rankkoja pikadieettejä. Kun niiden jälkeen kilot tulevat yleensä takaisin ja vielä korkojen kanssa. En siis aio jojoilla (tästä näyttää tulevan laihduttamiskertomus).
Olen sitkeästi päättänyt pienentää ruoka-annoksia. Syön aina lautasmallin mukaan. Toinen puoli lautasesta tuoreita kasviksia. Toisella puolella yleensä tattarisuurimoita ja jotakin proteiinia. Minulla kala-kasvissyöjällä muun muassa tofua thaityyppisessä kastikkeessa, soijarouhekastiketta, papuja tai kalaa. Olen jostakin syystä ihastunut tattarisuurimoihin.Ne on niin maukkaita verrattuna riisiin, pastaan tai perunaan.
Pohdinnan jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että alan käymään kuntosalilla neljä kertaa kolmen sijasta. Lenkillä päivittäin ainakin tunnin. Pystynköhän pitämään tämän touhun? Jää nähtäväksi (seuraavaksi itse asiaan).
A-klinikan lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki jotenkin ampuu alas tipattoman tammikuun motiivit. Hän väittää, että tipaton tammikuu on usein ymmärretty väärin.
Tipaton tammikuu suoritetaan ylväästi läpi, mutta sen keskeisin tarkoitus unohtuu helposti. Keskeinen tarkoitus on pohtia omia juomatapojaan. Moni ajattelee, että tipatonta tammikuuta pitävät vain ongelmajuojat. Huvittava on Simojoen ajatus siitä, että tipatonta tammikuuta käytetään vain tekosyynä siihen, että vuoden loput 11 kuukautta voi juoda huoletta ja reippain mielin (?).
Juomatapojen pohtiminen on pysähtymistä miettimään omaa alkoholin käyttöään. Voi pohtia esimerkiksi sitä, mitä haluaa tipattomalla tammikuulla saavuttaa? Haluaako paremman kunnon ja painonpudotuksen? Miten juominen vaikuttaa perheeseen, lapsiin, työhön?
Asiantuntijoiden mukaan jo yksi päivittäinen alkoholiannos heikentää työstä palautumista. Tissuttelu joka toinen päivä lisää painoa, vaikka juomisesta ei tulisikaan humalaan.
Anteeksi asian vierestä kirjoittelu. Mutta kun jotenkin vain huvitti.
Vietätkö sinä tipatonta tammikuuta?
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.1.2019, kuvat omat
