Avioliitossa oli pitkä kylmä sota. Jossa oltiin asemavaiheessa ihmeen kauan. Noin neljä päivää. Yleensä meidän riidat on lyhyitä. Huudetaan. Astioiden heittely. Miehen pakeneminen. Kun mies uskaltaa tulla takaisin. Sovinto.
Tällä kertaa riitelimme lapsen kasvatuksellisista asioista. Aikamoinen sotku. Toinen tyttö oli joutunut nettihuijauksen kohteeksi. Ja häneltä oli kiskottu rahaa. Menettänyt opiskeluun säästämiään rahoja. Oli vaikeaa saada hänet vakuuttuneeksi, että se on huijarifirma. Ilmeisesti viesteissä ja puhelimessa ne oli saanut vakuutettua erittäin hyvin tytölle, että ovat ihan oikea ja rehellinen firma.
Taustalla vaaterekki,vinyylilevyjä ja sotkua.
Syyt tähän tilanteeseen oli riitamme ydinaihe. Miehen mielestä syynä oli tyttö. Hänen typeryytensä ja ajattelemattomuutensa. Minun mielestäni syynä oli etenkin huijausfirma. Ja tyttäreni - äidiltä peritty - epäkäytännöllisyys. Tästä sitten nahisteltiin monta päivää. Selvisi myös, että mieheni on vähän katkera. Että meillä on tytön kanssa hyvin läheinen suhde. Ollaan jo sovittu riita miehen kanssa. Etenkin nyt meidän pitää puhaltaa yhteen hiileen. Kun on yhteisestä lapsestamme kysymys. Monta huonosti nukuttua yötä tämän huijarifirmatapauksen tiimoilta.Se siitä tapahtumasarjasta.
Mekko on merkiltään Yomi ja monta vuotta vanha. Se on mielestäni jotenkin keväinen, kun on kukkia ja perhosia keltaisella pohjalla. Keltaisuus ei kylläkään näy kuvissa. Kuvat otti ystäväni. Ja ne edustavat taas epätarkkaa "koulukuntaamme". Enkä osaa vieläkään poseerata. Kamerakammoni on vähän hellittänyt. Minä hajamielisyyksissäni ja omissa ajatuksissani olevana poistin liian paljon kuvia. Jäljelle ei jäänyt paljon. Näillä mennään.
Mielessäni on pyörinyt jo monta päivää sanapari henkilökohtainen mytologia.
Henkilökohtainen mytologia.
En tiedä mistä se on tullut mieleen härnäämään. Ehkä jostakin lukemastani romaanista. Olen yrittänyt aukaista sitä. Ja päätynyt lähinnä siihen, että minun henkilökohtainen mytologiani on tylsä. Ei sitä saisi edes sanoa miksikään mytologiaksi.
Digirintamalta kuuluu hyvää. Osasin tehdä kuvakaappauksen. Osasin laittaa sähköpostiin liitteitä. Aivan itse. Mutta en enää muista miten sen tein. No, vastaisuudessa onnistun ehkä yrittämällä ja yrittämällä kuten ensimmäisellä kerralla.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Lähteet:kuvat omat