Joskus me kaikki olemme hulluuden partaalla.Sigmund Freudin määritelmä mielenterveydestä oli "kyky rakastaa ja tehdä työtä". Myöhemmin määritelmään on lisätty kyky kärsiä. Mielenterveyteen liittyy myös pettymysten sietokyky.
Hyvä mielenterveys ei tarkoita sitä, ettei olisi ongelmia. Ja ettei elämä sujuisi ilman yllättäviä tapahtumia tai kärsimyksiä. Tärkeintä on, miten ihminen oppii työstämään pahaa oloaan ja miten hän oppii tunnistamaan esimerkiksi stressin tai masennuksen.
Monissa tutkimuksissa on huomattu. Että ihmiset suhtautuvat yleensä itseensä myönteisemmin kuin toisiin ihmisiin. Ihmiset uskovat, että onnettomuudet kohtaavat muita. Ei itseä. Tästä piirteestä käytetään käsitettä haavoittumattomuuden harha. Myönteinen asenne parantaa itsetuntoa ja lisää motivaatiota.
Nykypsykologiassa käytetään myös käsitettä positiivinen illuusio. Maltilliset positiiviset illuusiot lisäävät psyykkistä hyvinvointia. Kun ihminen hieman yliarvioi itseään. Hän asettaa tavoitteensakin korkeammalle.
Toisaalta liian suuri positiivinen illuusio voi olla myös haitaksi. Jos ihminen uskoo. Ettei hänelle voi koskaan tapahtua mitään pahaa, hän saattaa suhtautua vaaroihin ylimielisesti.
Mieleltään terveen ihmisen:
- Todellisuudentaju on säilynyt. Hän pystyy suhtautumaan maailmaan realistisesti ja luottaa itseensä.
- Identiteetti on ehjä. Minäkäsityksen eri puolet on tasapainossa. Ihminen pystyy selviytymään työstään. Nauttimaan ihmissuhteistaan. Kokemaan negatiivisia ja positiivisia tunteita.
- Psyykkinen itsesäätely toimii. Ihmisellä on hallussaan tilanteeseen sopivia hallinta- ja puolustuskeinoja.
Hyvä mielenterveys ei ole vain yksilön ominaisuus. Myös yhteisö voi olla sairas. Usein lapsi sairastaa vanhempien puolesta perheen ongelmia.
Sairaassa työyhteisössä tulehtunut tilanne saattaa sairastuttaa tunnollisen työntekijän.
Miten sinä määrittelisit hyvän mielenterveyden?
Lähteet: kuvat omat
