Ihminen ei vanhene tasaista tahtia vaan vaiheissa. Ensimmäinen vaihe on keskimäärin 34-vuotiaana, seuraava noin 60-vuotiaana ja viimeinen 78-vuotiaana. Näissä vaiheissa keho näyttää hyppäävän kerralla uuteen tilaan. Vaiheista kertoo verestä mitatut proteiinit.
Ikääntymisen loikat selvisivät, kun yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston professori Tony Wyss-Corayn ryhmä mittasi veren mukana kiertävien proteiinien pitoisuuksia ihmisillä.
Proteiinit kertovat ihmisen terveydestä. Sydämen kuntoa arvioidaan kolesterolia ja triglyseriejä kuljettavista lipoproteiineista. Ennen ei ole huomattu, että niin monien proteiinien pitoisuudet muuttuvat selvästi ikääntymisen mukana.
Ryhmän tutkimista proteiineista 373 muodostivat eräänlaisen proteiinikellon, joka ennusti hyvin tarkasti ikää. Proteiinikoostumuksen perusteella ikäistään nuoremmiksi arvioidut pärjäsivät paremmin älyllisissä ja fyysisissä testeissä kuin ikätoverit.
Kudoksista verenkiertoon siirtyneet proteiinit eivät vain kerro vanhenemisesta. Ne voivat olla myös sen syy.
Hiirikokeissa vanhojen hiirten monet kudokset, esimerkiksi maksa, munuaiset, luusto ja aivot, ovat nuorentuneet nuorilta hiiriltä saadusta verestä. Hiirivanhusten muisti on parantunut ja aivot vanhentuneet hitaammin.
Proteiinikellosta voi ehkä tutkijoiden mukaan kehittää välineen arvioimaan, uhkaako ihminen vanheta tavallista nopeammin.
Proteiinien ja iän kiinteä yhteys saattaa avata myös mahdollisuuden estää ikääntymistä, jos tunnistetaan proteiineja, jotka edistävät tai hidastavat vanhenemista. Näihin ikääntymisen proteiineihin voisi mahdollisesti vaikuttaa lääkkeillä tai verituotteilla. Tähän menee varmasti vielä paljon aikaa, ja ajatus on kaikkinensa aika hurja.
Lähteet: Helsingin Sanomat 11.12.2019, kuvat omat
