Jossakin kulkee kaksoisolentomme

Minä kohtasin kaksoisolentoni Pohjois-Savossa, jossa olimme vuokramökillä lomailemassa. Itse asumme Etelä-Savossa. Olin täysin ällistynyt. Olo tuntui epätodelliselta.  Myös kaksoisolentoni huomasi minut. Ja oli hänkin aivan hämmästynyt. Rupesimme juttelemaan ja ihmettelemään samannäköisyyttä. Emme ole sukulaisia. Juotiin kahvit. Painamme myös saman verran ja olemme melkein yhtä pitkiä. Molemmilla on korkeakoulututkinto. Pidämme edelleen yhteyttä Messengerissä. Todellakin syystä.

Melko moni on joskus nähnyt ihmisen, vieraan, mutta hätkähdyttävän tutun.Vieras ihminen saatetaan kohdata vaikkapa kadulla tai vieraassa maassa. Hän näyttää täysin naapurin Matilta tai koulukaveri Hannalta tai muistuttaa jopa omaa peilikuvaa.Tuntemattoman henkilön kasvonpiirteet ovat niin samanlaiset, että häntä voisi erehtyä luulemaan identtiseksi kaksoseksi. 

Kaksoisolentoihin ovat selvästi vaikuttaneet samat geneettiset pistemutaatiot, jotka muovaavat ihmisen nenän, suun, huulten, silmien ja kallon luiden rakenteen muotoa.Tiedetään, että tälläiset piirteet monesti periytyvät suvussa, mutta joskus on kyse sattumasta.

Näyttää siltä, ettei "keinotekoinen kaksoisolento"  vain näytä samanlaiselta. Heidän muistakin geeneistä ja niiden varianteista osa on samoja.

Ulkoisesti samannäköiset  myös painoivat suunnilleen saman verran. He olivat melkein yhtä pitkiä.

Jos toinen oli vastannut kyselyssä tupakoivansa, oli suuri todennäköisyys sille, että myös kaksoisolento saattoi tupakoida. Kaksoisolennon koulutukset olivat usein myös samoja.

Tämä viittaa siihen, että ihmisiin vaikuttaa muitakin samoja geenejä kuin vain kasvojen piirteisiin. Maailmassa on niin paljon ihmisiä, että pelkästään sattuma voi tuottaa ihmiselle monia samojen geenien variantteja.

Jos ulkonäköä muovaavat geenit ovat samankaltaisia, voi ajatella, että myös muissa geeneissä on yhtäläisyyksiä.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 6.9.2022, kuvat Pexels

Hengityksellä mielenrauhaa

 

Minä olen tehnyt hengitysharjoituksia jo melko kauan. Syvähengitän ja teen hengityksen pidätysharjoituksia etenkin, jos olen ahdistunut tai paniikissa.Hengitysharjoituksia voi tehdä istuen, maaten tai vaikkapa kaupan kassajonossa seisten.

Oikeanlainen hengitys on tehokas tapa rauhoittaa ylikierroksilla käyvä keho ja mieli. Hengitys on portti kehon toimintoihin, joihin ei päästä muuten käsiksi.

Hengityksen vaikutuksen yllä on leijunut jonkinlainen idän mystiikan varjo. Nykyisin kuitenkin hengitystä tutkitaan länsimaisessakin lääketieteessä. Nykykäsityksen mukaan mieli, aivot ja keho ovat kokonaisuus. Ei ole erikseen aivoja, jotka käskyttäisivät kehoa, vaan viesti kulkee molempiin suuntiin.

Nenä on hengityksessä ykkönen ja suu varaventtiili.Suun kautta hengittäminen kuuluu hätätilaan, se on käytännöllinen, kun pitää saada ilma vaihtumaan hyvin nopeasti.

Nenässä hengitysilma lämpenee ja kostuu sopivaksi. Hengitys käy hitaammin nenän kautta kuin suun kautta uloshengittäessä.

Paniikkihäiriöinen haukkoo henkeä suun kautta automaattisesti. Asiantuntijat kehottavat opettelemaan nenähengitystä. Hapen haukkominen suun kautta voi johtaa myös hyperventilaatioon.

Hyvän hengitystekniikan kannalta tärkeä elin on pallea. Sisäänhengityksessä vatsan kuuluu pullistua. Pinnallinen rintakehällä hengittäminen taas voi aiheuttaa hyperventilaatio-oireita.

Hengitysharjoitusten rauhoittava vaikutus perustuu autonomiseen hermostoon. Tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto säätelee kehon toimintoja, kuten verenpainetta ja sydämensykettä. 

Hengityksellä autonomiseen hermostoon voi vaikuttaa myös tietoisesti. Hengitys on yksi harvoista toiminnoista, joka on sekä autonomisen hermoston säätelemä että tahdonalainen.

Voimakkaalla sisäänhengityksellä voi herättää kehon keskittymään ja valpastumaan. Rauhoittumiseen auttaa rauhallinen uloshengitys, jännitysten puhaltaminen pois. Tutkimuksissa on havaittu, että uloshengityksen aika on sisäänhengitystä optimaalisempi oppimiselle.

  

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.6.2021, kuvat omat