Minäkäsitys tarkoittaa ihmisen omaa näkemystä siitä, millainen hän on luonteeltaan, taidoiltaan ja mieltymyksiltään.
Lapset ovat hyvin alttiita kuuntelemaan tulkintoja omasta itsestään. Vanhemmat saattavat ruotia lasta välittämättä siitä, kuuleeko hän. Se mitä lapsi kuulee voi määrittää häntä vielä aikuisenakin.
Minäkäsitys voi vääristyä myös varhaislapsuuden jälkeen. Melkein ikävin tilanne on koulukiusaaminen, minkä kiusattu muistaa läpi elämänsä. Koulukiusattu saattaa vielä viisikymppisenä tuntea olevansa aina töissä jotenkin alakynnessä.
Minäkäsitys voi muuttua myös aikuisena. Tähän saattaa johtaa esimerkiksi raskas ja paineinen tilanne työpaikalla, jos työntekijää mitätöidään ja lyödään laimin ihmisenä.
Onneksi kaikki varhaislapsuuden määritelmät itsestä eivät seuraa läpi elämän. Tämän estää murrosikä. Silloin kyseenalaistetaan vanhempien uskomukset itsestä. Kyseenalaistetaan melkeinpä kaikki. Nälkä uusille kokemuksille on ahnas. Lopulta murrosikä puhdistaa ilmaa.
Mutta valitettavasti hyvin tunnollisen ja kiltin nuoren on vaikea nousta kyseenalaistamaan vanhempien uskomuksia.
Oma vaikutuksensa on myös vanhempien kasvatustyylillä. Autoritaarinen kasvatus voi saada aikaan sen, että nuori mukautuu vanhempien määritelmiin omasta itsestä.
Muilta omaksutut näkemykset itsestä voi ohjata jopa ammatinvalintaa. Jos nuori kokee olevansa syrjäänvetäytyvä, hän ei hae opiskelemaan vaikkapa toimittajaksi.
Jos ihminen uskoo olevansa taitava ja fiksu, hän uskaltaa ottaa vastaan haasteita eikä lannistu helposti.
Uuden minäkäsityksen oppimiseen tarvitaan yleensä aivan uutta tekemistä. Uusi, mielenkiintoinen harrastus voi olla tätä. Uuteen uskaltamalla minäkäsitys voi muuttua ja vanhat vanhempien määritelmät itsestä raueta tyhjiin.
Minäpohdinnoista on kirjoitettu myös romaaneja. Esimerkiksi: Marjo Niemen Kaikkien menetysten äiti, Saara Turusen Sivuhenkilö, Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia.
Saitko sinä kasvaa ilman vanhempien määritelmiä sinusta?
Oma vaikutuksensa on myös vanhempien kasvatustyylillä. Autoritaarinen kasvatus voi saada aikaan sen, että nuori mukautuu vanhempien määritelmiin omasta itsestä.
Muilta omaksutut näkemykset itsestä voi ohjata jopa ammatinvalintaa. Jos nuori kokee olevansa syrjäänvetäytyvä, hän ei hae opiskelemaan vaikkapa toimittajaksi.
Jos ihminen uskoo olevansa taitava ja fiksu, hän uskaltaa ottaa vastaan haasteita eikä lannistu helposti.
Uuden minäkäsityksen oppimiseen tarvitaan yleensä aivan uutta tekemistä. Uusi, mielenkiintoinen harrastus voi olla tätä. Uuteen uskaltamalla minäkäsitys voi muuttua ja vanhat vanhempien määritelmät itsestä raueta tyhjiin.
Minäpohdinnoista on kirjoitettu myös romaaneja. Esimerkiksi: Marjo Niemen Kaikkien menetysten äiti, Saara Turusen Sivuhenkilö, Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia.
Saitko sinä kasvaa ilman vanhempien määritelmiä sinusta?
